Ikääntyvät kouvolalaiset ja terveysliikunta
Terhemaa, Kristiina (2015)
Terhemaa, Kristiina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317151
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikääntyvän kouvolalaisen terveysliikunnan harrastamista ja sitä, voidaanko joitakin asioita tehdä toisin. Vastausta etsittiin myös kysymykseen, mikä taho pystyy parhaiten edesauttamaan liikunnan harrastamista. Terveysliikunnan hyödyllisyydestä sekä yksittäiselle henkilölle, että kansantaloudelle saatiin vahvistusta kirjallisuuskatsauksessa. Aiheesta on tehty viime aikoina useita tutkimuksia.
Vastauksia tutkimuskysymyksiin saatiin ryhmähaastattelulla, jossa keskustelijoina oli kuusi eläkkeellä olevaa aktiivisesti terveysliikuntaa harrastavaa kouvolalaista. Haastattelun kysymykset olivat teemoiltaan samat kuin tutkimuskysymykset. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla. Lisäksi verrattiin Kouvolassa saatavia liikuntapalveluja neljän muun suomalaisen kaupungin kesken.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyvät, noin 45–64-vuotiaat kouvolalaiset. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja että eläkkeelle siirryttäessä toimintakyky pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään, liikuntaa lisääviä toimenpiteitä tulisi aloittaa jo ennen viidettäkymmenettä ikävuotta.
Hyvät tulokset liikunnan harrastamisessa edellyttävät toimintaa tukevaa ohjausta ja seurantaa. Liikuntaharrastusta aloitettaessa harjoittelun tulee olla suhteessa henkilön kuntoon ja taitoon.
Työnantajien ja työterveyshuollon roolia pidettiin tärkeänä erityisesti liikunnanharrastamisen alussa. Kouvolan kaupungin yhtenä tehtävä voisi olla liikuntapalveluja tarjoavien toimijoiden koordinointi, jolloin palvelun tarjoajien ja käyttäjien olisi helppo löytää tarvitsemansa palvelu. Koordinoinnilla myös varmistettaisiin eri ikäluokkien, kaikkien alueiden ja erilaisten liikuntamuotojen saatavuus Kouvolan liikuntatarjonnassa.
Vastauksia tutkimuskysymyksiin saatiin ryhmähaastattelulla, jossa keskustelijoina oli kuusi eläkkeellä olevaa aktiivisesti terveysliikuntaa harrastavaa kouvolalaista. Haastattelun kysymykset olivat teemoiltaan samat kuin tutkimuskysymykset. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla. Lisäksi verrattiin Kouvolassa saatavia liikuntapalveluja neljän muun suomalaisen kaupungin kesken.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyvät, noin 45–64-vuotiaat kouvolalaiset. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja että eläkkeelle siirryttäessä toimintakyky pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään, liikuntaa lisääviä toimenpiteitä tulisi aloittaa jo ennen viidettäkymmenettä ikävuotta.
Hyvät tulokset liikunnan harrastamisessa edellyttävät toimintaa tukevaa ohjausta ja seurantaa. Liikuntaharrastusta aloitettaessa harjoittelun tulee olla suhteessa henkilön kuntoon ja taitoon.
Työnantajien ja työterveyshuollon roolia pidettiin tärkeänä erityisesti liikunnanharrastamisen alussa. Kouvolan kaupungin yhtenä tehtävä voisi olla liikuntapalveluja tarjoavien toimijoiden koordinointi, jolloin palvelun tarjoajien ja käyttäjien olisi helppo löytää tarvitsemansa palvelu. Koordinoinnilla myös varmistettaisiin eri ikäluokkien, kaikkien alueiden ja erilaisten liikuntamuotojen saatavuus Kouvolan liikuntatarjonnassa.