Selvitys Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueen pk-yritysten tilitoimiston valintakriteereistä
Tarvainen, Erika (2015)
Tarvainen, Erika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat vahvimmin pienten ja keskisuurten yritysten tilitoimistovalintaan Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella. Lisäksi haluttiin tietoa näiden yritysten tilitoimistopalvelutarpeista, kiinnostavatko sähköiset taloushallinnon menetelmät alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, millaiset viestinnän keinot sopivat ja tavoittavat kyseiset yritykset parhaiten sekä millainen hinnoittelu koetaan selkeimmäksi. Tavoitteena oli laatia tulosten perusteella toimeksiantajalle ehdotuksia siitä, miten potentiaalisten asiakasyritysten tarpeet ja toiveet voitaisiin huomioida paremmin yrityksen toiminnassa ja vahvistaa siten yrityksen asemaa markkinoilla.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu pääosin suomenkieliseen kirjallisuuteen, joka käsittelee business to business -markkinoita, organisaatio-ostamista, tuotetta sekä tuotteen ja tarjooman muodostumista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Surveypal-ohjelmaa hyödyntäen. Analysoinnissa hyödynnettiin Surveypal-ohjelmiston lisäksi Exceliä. Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 200:lle Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueen yritykselle, jotka sopivat toimialansa puolesta toimeksiantajan asiakaskuntaan. Yritykset poimittiin yrittäjät.fi-sivuston jäsenrekisteristä. Vastauksia saatiin kahden viikon aikana 36 kappaletta.
Tuloksista selvisi, että tärkeimpinä tilitoimiston valintaan vaikuttavina tekijöinä pidetään luotettavuutta, henkilöstön asiantuntijuutta ja taitoja, asioinnin helppoutta, asiakaspalvelun laatua sekä järjestelmien toimivuutta. Lähes kaikista vastaajista ydinpalvelut olivat kiinnostavimpia palveluita, mutta kiinnostusta löytyi melko paljon joitakin syvennettyjä ja laajennettuja palveluita kohtaan. Sähköisen taloushallinnon kiinnostavauus jakoi mielipiteitä ja niukka enemmistö ei ollut kiinnostunut sähköisen taloushallinnon palveluista tai käyttöönotosta. Markkinointiviestinnän kanavista henkilökohtainen myynti ja verkkoviestintä koettiin mieluisimmiksi kanaviksi. Yhteydenpidon ja lisätiedon hankinnan näkökulmasta mieluisimmiksi yhteydenpitokanaviksi koettiin tilitoimiston verkkosivut, puhelin sekä tiedonsaanti toimipaikasta. Hinnoittelumalleista kuukausiveloitus ja tapahtumakohtainen veloitus koettiin parhaiksi.
Tulosten perusteella tilitoimistolle ehdotettiin palvelutarjonnan tarkistamista ja huomion kiinnittämistä erityisesti niihin valintakriteereihin, joita arvostetaan eniten. Lisäksi tilitoimistolle ehdotettiin verkkosivujen päivittämistä informatiivisemmiksi, esimerkiksi yhteydenpidon, palveluiden ja hinnoittelun osalta. Tilitoimiston ja asiakaskunnan väliseen yhteydenpitoon sekä suosituimpiin markkinointiviestintä- ja muihin viestintämenetelmiin panostamista ehdotettiin myös tilitoimistolle.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu pääosin suomenkieliseen kirjallisuuteen, joka käsittelee business to business -markkinoita, organisaatio-ostamista, tuotetta sekä tuotteen ja tarjooman muodostumista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Surveypal-ohjelmaa hyödyntäen. Analysoinnissa hyödynnettiin Surveypal-ohjelmiston lisäksi Exceliä. Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 200:lle Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueen yritykselle, jotka sopivat toimialansa puolesta toimeksiantajan asiakaskuntaan. Yritykset poimittiin yrittäjät.fi-sivuston jäsenrekisteristä. Vastauksia saatiin kahden viikon aikana 36 kappaletta.
Tuloksista selvisi, että tärkeimpinä tilitoimiston valintaan vaikuttavina tekijöinä pidetään luotettavuutta, henkilöstön asiantuntijuutta ja taitoja, asioinnin helppoutta, asiakaspalvelun laatua sekä järjestelmien toimivuutta. Lähes kaikista vastaajista ydinpalvelut olivat kiinnostavimpia palveluita, mutta kiinnostusta löytyi melko paljon joitakin syvennettyjä ja laajennettuja palveluita kohtaan. Sähköisen taloushallinnon kiinnostavauus jakoi mielipiteitä ja niukka enemmistö ei ollut kiinnostunut sähköisen taloushallinnon palveluista tai käyttöönotosta. Markkinointiviestinnän kanavista henkilökohtainen myynti ja verkkoviestintä koettiin mieluisimmiksi kanaviksi. Yhteydenpidon ja lisätiedon hankinnan näkökulmasta mieluisimmiksi yhteydenpitokanaviksi koettiin tilitoimiston verkkosivut, puhelin sekä tiedonsaanti toimipaikasta. Hinnoittelumalleista kuukausiveloitus ja tapahtumakohtainen veloitus koettiin parhaiksi.
Tulosten perusteella tilitoimistolle ehdotettiin palvelutarjonnan tarkistamista ja huomion kiinnittämistä erityisesti niihin valintakriteereihin, joita arvostetaan eniten. Lisäksi tilitoimistolle ehdotettiin verkkosivujen päivittämistä informatiivisemmiksi, esimerkiksi yhteydenpidon, palveluiden ja hinnoittelun osalta. Tilitoimiston ja asiakaskunnan väliseen yhteydenpitoon sekä suosituimpiin markkinointiviestintä- ja muihin viestintämenetelmiin panostamista ehdotettiin myös tilitoimistolle.