Heräämöstä kotiin -toiminnan käynnistämisen tuoma muutos ja toiminnan kehittäminen sairaanhoitajien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan keskussairaalan leikkausosaston ja päiväkirurgian sairaanhoitajien kokemuksia Heräämöstä kotiin -toiminnan käynnistämisen tuomista muutoksista ja miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa sairaanhoitajilta tämän hetkisestä Heräämöstä kotiin -toiminnasta. Saadun tiedon avulla voidaan kehittää Heräämöstä kotiin -prosessia ja mahdollistaa potilaiden laadukas hoito ja varhainen kotiutuminen sekä parantaa osastojen yhteistyötä ja leikkaushoitoprosessin kustannustehokkuutta. Lisäksi sairaanhoitajien muutoksen kokemisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää Satakunnan keskussairaala 2020 -kehittämissuunnitelman tulevien muutoshankkeiden toteuttamisessa ja johtamisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhteensä kuutta leikkausosaston ja päiväkirurgian sairaanhoitajaa, jotka olivat osallistuneet Heräämöstä kotiin -potilaiden hoitoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Sairaanhoitajat kokivat muutoksen toteutuneen hyvin nopeasti. Tietoa Heräämöstä kotiin -toiminnasta ei sairaanhoitajien mukaan ollut riittävästi saatavilla, eikä heillä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa muutokseen etenemiseen. Heräämöstä kotiin -toiminnan suunnittelemattomuus aiheutti lisätyötä ja epäilyksiä omasta ja kollegoiden jaksamisesta. Toisaalta muutosta pidettiin tervetulleena ja siitä nähtiin olevan hyötyä potilaalle.

Sairaanhoitajat näkivät Heräämöstä kotiin -toiminnan keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi potilaan viihtyvyyden parantamisen, potilasturvallisuuden takaamisen ja hoidon laadun kehittämisen. Potilashuoneen varustelu koettiin puutteelliseksi ja tila epäkäytännölliseksi. Potilaan hoitopolkua pidettiin liian monivaiheisena ja hoitokontakteja eri yksiköin oli sairaanhoitajien mielestä liian monta. Vaihtoehtoisina hoitopolkuina nähtiin potilaan leikkaukseen tulo ja kotiutuminen päiväkirurgian kautta tai koko leikkausprosessin toteuttaminen päiväkirurgiassa.

The purpose of the present study was to examine how nurses in the Satakunta Central Hospital surgery and day surgery units experienced changes related to the initiation of extended day surgery operation and how the operation should be developed. The aim of the study was to compile information on the current extended day surgery practices. The information can be used in improving the operation and enabling high-quality care for the patients and cost-efficient surgery procedures. In addition, information on nurses' change experiences can be utilised in implementing and managing change projects included in the Satakunta Central Hospital 2020 Development Plan.

The data of this qualitative study were gathered using thematic interviews. In all, six nurses who had worked with extended day surgery patients in surgery and day surgery units were interviewed for the study. The data were analysed using inductive content analysis.

According to the nurses' experiences, the change was effected rapidly and the nurses had no possibilities to influence its progress. Unplanned operation and simultaneity of the changes caused extra work. The nurses were concerned about their own as well as their colleagues' mental resources. On the other hand, the change was welcomed and considered beneficial to the patients.

The nurses considered patient satisfaction, safety and quality of the care as essential development needs in the extended day surgery practices. The current patient care path was considered too multiphase.