Erityistason jalkautuvien palveluiden kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa arvioitiin Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa kehitettyä erityistason jalkautuvaa palvelua realistista arviointia soveltaen. Jalkautuvat erityistason palvelut oli luotu vastaamaan ulkoisiin ja sisäisiin kehittämistarpeisiin. Näistä merkittävimpiä olivat laitosasumisen hajauttaminen ja avohuollon asumistarpeisiin vastaaminen. Sairaanhoitopiirin toiminta-ajatus ja strategia sosiaalipalvelujen osalta, ohjaa jalkautettavien erityispalvelujen lisäämiseen ja kehittämiseen sekä perustason toimijoiden tukemiseen. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tukemaan sairaanhoitopiirin toiminta-ajatusta ja strategiaa tarkastelemalla kehitetyn tuotteen viitekehystä ja arvioimalla tuotteen vaikuttavuutta.

Ajatuksena oli, että palvelu on kehittyvä ja räätälöitävissä asiakkaan tarpeisiin joustavasti. Jalkautuvasta palvelusta saatuja käyttökokemuksia oli kertynyt noin vuoden ajalta. Kertyneitä kokemuksia hyödynnettiin jalkautuvan palvelun kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa käytetyn realistisen arvioinnin metodin mukaisesti asetettiin hypoteesi jalkautuvan palvelun vaikuttavista ominaisuuksista, joita arvioitiin tutkimuksen keinon.

Jalkautuva palvelun vaikuttavuuden oletettiin perustuvan palvelua toteuttavien henkilöiden osaamiseen eli tehtyihin interventioihin, työyhteisön ja perheiden kontekstin yhdistelmään. Muutosta odotettiin tapahtuvan työryhmän tietoisuudessa ja toiminnassa, jolloin tämä näkyisi tuloksena asiakkaan toimintakyvyssä, osallisuudessa ja arjen toiminnassa. Realistisen arvioinnin avulla haluttiin ymmärtää, mikä tässä palvelussa toimii mekanismina, joka saa aikaan muutosta asiakkaan tilanteessa. Saatuja tuloksia hyödynnetään jalkautuvan palvelun kehittämisessä, jolloin voidaan luoda uusi teoria, jalkautuvan palvelun viitekehys. Teoria vastaa kysymyksiin, mihin palvelu perustuu, missä kontekstissa se toimii, millä interventioilla ja kenelle.

Erityistason jalkautuvassa palvelutuotteessa vaikuttavia mekanismeja olivat johdon tuki jalkautuvalle palvelulle, työryhmän tai perheen yhtenäinen näkemys henkilöasiakkaan tilanteesta, suhteellisen samana pysynyt työryhmä koko prosessin ajan, riittävän monta tapaamiskertaa sekä työmenetelmien luova käyttö. Nämä mekanismit tuottivat muutosta työyhteisöjen ja perheiden tietoisuudessa, joka johti henkilöasiakkaan toimintakyvyn ja arjen hallinnan lisääntymiseen.

The purpose of this thesis was to assess special level services designed in the rehabilitation centre Antinkartano, which is part of the social services of Satakunta Nursing District. Special level services were created to meet external and internal development needs. The mission and strategy of Satakunta Nursing District in social services steers the functions towards increase and development of special level services and supporting the basic level actors. The aim of thesis was to evaluate the framework of special level services and to assess its effectiveness.

Special level services have been available for a year and the experiences of this period were used to further develop the services. The method of this study was an application of realistic evaluation. A hypothesis was created on the effective characteristics of special level services and they were evaluated in the study.

The hypothesis assumed that the effectiveness of special services is based on the competence of the workers, i.e. the interventions and on the combination of the work setting and family context. Change is expected to take place in the team’s consciousness and everyday activities. This is then reflected in the client’s function, participation and everyday activities. The aim of realistic evaluation was to find out what mechanisms in the services produce changes in the client’s situation. The results were used to develop the services and a new framework for the services. This framework or theory explains the basis of the services, context, interventions and the target group.

The results show that the effective mechanisms included the management’s support for the services and a view of the individual’s situation, which both the family and the team shared. In addition, the same people should work in the team during the whole process and there should be an adequate number of meetings and the work methods should be used creatively. These mechanisms produced change in the consciousness of work communities and families and further in the client’s function and life skills.