Iäkkään potilaan omatoimisuuden tukeminen terveyskeskuksen kuntoutusosastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa miten terveyskeskuksen kuntoutusosastolla sairaanhoitajat ja perus/lähihoitajat toteuttavat ja ymmärtävät iäkkään potilaan omatoimisuuden tukemisen sekä minkälaisia valmiuksia heillä on tukea iäkkään potilaan omatoimisuutta. Omatoimisuuden tukemisella edistetään kuntoutusta, paranemista ja kotiutumista. Kaikkia omatoimisuuden tukemisen muotoja ei kuitenkaan aina tunnisteta. Aineisto koottiin toukokuussa 2008 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeeseen vastasivat Hämeenkyrön terveyskeskuksen kuntoutusosaston sairaanhoitajat ja perus- tai lähihoitajat. Kyselylomakkeita jaettiin 16 kpl ja niistä palautettiin 11 kpl. Vastausprosentiksi tuli 69 %. Kyselyssä oli väittämiä, joissa käytettiin Likertin asteikkoa. Saadut tiedot käsiteltiin TIXEL-ohjelmalla. Vastaajien mukaan omatoimisuuden tukemista edistivät moniammatillisuus, potilastietojen dokumentointi, raportointi, vuorovaikutus potilaan ja omaisten kanssa, lääkityksen huomioiminen, ruokailutottumusten huomioon ottaminen, hoitajien asennoituminen ja ohjauksen ja opastuksen ymmärtäminen, mutta vastaajat eivät kokeneet yhtä tärkeiksi omatoimisuuden tukemiselle potilaiden viihdyttämistä ja virikkeiden antamista, kirjallisten ohjeiden käyttöä, potilaan liikesarjojen avustamista ja vapaaehtoistyöntekijöiden käyttöä potilaiden viihdyttämiseksi. Myös kiirettä pidettiin omatoimisuuden tukemista haittaavana tekijänä.

The purpose of this thesis was to survey how the nurses and the practical nurses of rehabilitation unit in the health care centre put in practise, and how they understand, the support of the old patient’s independent initiative and what kind of capacities they have to support of the old patient’s independent initiative. The support of independent initiative improves rehabilitation, curing and discharging. All forms in which independent initiative is supported are not always recognised. The research material was collected by using a quantitative questionnaire in May 2008. The nurses and the practical nurses of the rehabilitation unit in the Hämeenkyrö health care centre were given the questionnaire. Out of the 16 questionnaires 11 were returned, which gives a response rate of 69 %. The questionnaire consisted of claims to be rated at Likert scale. The information was processed with TIXEL. According to the respondents, multiprofessionalism, documenting information about the patients, reporting, interaction with the patients and their immediate family, considering medication, considering eating habits, the attitude of the nurses, and understanding guidelines contributed to supporting independent initiative. Entertaining and stimulating the patients, using written instructions, aiding sequential movements, and using voluntary workers to entertain the patients were not seen as equally important. Hurry was also seen as harmful.