RehaWatch -kävelyanalyysilaitteen validointi ja soveltuvuus fysioterapiaan
Kaunismäki, Maria; Pesonen, Maiju (2015)
Kaunismäki, Maria
Pesonen, Maiju
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415937
Tiivistelmä
Kävelyanalyysi on tärkeä työväline fysioterapeutin työssä. Sen avulla voidaan helposti todeta kävelyssä ilmeneviä poikkeavuuksia ja puuttua niihin. Fysioterapian vaikuttavuutta ja kuntoutuksen edistymistä voidaan seurata kävelyä analysoimalla. Yleisesti kävelyä havainnoidaan silmämääräisesti, mutta alaa kehitettäessä ja tutkimuksia toteutettaessa objektiivisesti kerätty aineisto on alan uskottavuuden kannalta oleellista. Kävelyn vaiheiden kuvaaminen numeerisesti tekee kävelystä ymmärrettävää ja tuloksista helpommin vertailtavia. Objektiivisen aineiston keräämiseksi on kehitetty kävelyä mittaavia laitteita. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää RehaWatch -kävelyanalyysijärjestelmän validiteettia vertaamalla sitä jo luotettavaksi todettuun GAITRite -järjestelmään, sekä analysoida RehaWatch -järjestelmän käytettävyyttä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kahtena päivänä ja mittauksia suoritettiin molemmilla laitteilla vuorotellen laitteiden omien ohjeiden mukaisesti. Mittauksiin osallistui 17 satunnaisesti valikoitua fysioterapian opiskelijaa, joilla ei ollut kävelyyn vaikuttavia sairauksia tai tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Mittareiden muuttujien keskiarvojen erotuksen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin parittaisen t-testin avulla. Intraclass Correlation Coefficient -menetelmää (ICC) käytettiin arvioitaessa mittareilla saatujen tulosten yhtenevyyttä. Käytettävyyttä analysoitiin mittausten aikana kerätyn tutkimuspäiväkirjan perusteella. Saatu aineisto validoitiin näyttämällä se kokeneille kyseisten järjestelmien käyttäjille ja selvitettiin, olivatko heidän kokemuksensa samankaltaisia.
Tulosten perusteella GAITRite:lla ja RehaWatch:lla mitattujen arvojen välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja. Erojen kliinistä merkittävyyttä tulee analysoida erikseen. Käytettävyyden kannalta RehaWatch -järjestelmä on helppo siirtää paikasta toiseen ja sen säilytys vie vähän tilaa. Käytännön asiakas- ja tutkimustyössä sen käyttö on monimutkaisempaa ja epäluotettavampaa kuin GAITRite:n.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kahtena päivänä ja mittauksia suoritettiin molemmilla laitteilla vuorotellen laitteiden omien ohjeiden mukaisesti. Mittauksiin osallistui 17 satunnaisesti valikoitua fysioterapian opiskelijaa, joilla ei ollut kävelyyn vaikuttavia sairauksia tai tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Mittareiden muuttujien keskiarvojen erotuksen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin parittaisen t-testin avulla. Intraclass Correlation Coefficient -menetelmää (ICC) käytettiin arvioitaessa mittareilla saatujen tulosten yhtenevyyttä. Käytettävyyttä analysoitiin mittausten aikana kerätyn tutkimuspäiväkirjan perusteella. Saatu aineisto validoitiin näyttämällä se kokeneille kyseisten järjestelmien käyttäjille ja selvitettiin, olivatko heidän kokemuksensa samankaltaisia.
Tulosten perusteella GAITRite:lla ja RehaWatch:lla mitattujen arvojen välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja. Erojen kliinistä merkittävyyttä tulee analysoida erikseen. Käytettävyyden kannalta RehaWatch -järjestelmä on helppo siirtää paikasta toiseen ja sen säilytys vie vähän tilaa. Käytännön asiakas- ja tutkimustyössä sen käyttö on monimutkaisempaa ja epäluotettavampaa kuin GAITRite:n.