Jätevesilaboratorion kemikaalien perusriskinarviointi Stoffenmanager-ohjelmalla
Harju, Sanna (2015)
Harju, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617932
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) Tampereen laboratoriossa kevään ja kesän 2015 aikana. Työn tavoitteena oli tehdä jätevesilaboratoriossa käytettäville kemikaaleille perusriskinarviointi, joka toteutettiin Stoffenmanager-ohjelmalla. Työn tarkoituksena oli tunnistaa riskit ja arvioida iho- ja hengitysteiden altistumista. Riskinarviointi tehtiin laboratorion sisäisten menetelmäohjeiden pohjalta käyttäen apuna käyttöturvallisuustiedotteita ja työntekijöiden henkilöhaastatteluja.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan ja selvittämään työn vaarat sekä tekemään kemikaalien riskinarvioinnin, jonka laatimiseen löytyy tarkempia ohjeita valtioneuvoston asetuksesta kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Riskien arvioinnin tarkoituksena ei ole saada kaikkia kemikaaleja työtehtävissään riskittömiksi, vaan tunnistaa ja tiedostaa riskit, jotta niihin voidaan varautua ja estää altistuminen sopivilla riskinhallintatoimenpiteillä.
Kaikki kemikaalit arvioitiin työtehtävittäin ja jaoteltiin riskiluokkiin 1–3, joista luokkaan 1 kuuluvat kemikaalit ovat korkean riskin omaavia, luokan 2 keskimääräisen riskin ja luokan 3 pienen riskin omaavia. Hengitysteiden altistumisen osalta korkeimmassa riskiluokassa 1 oli kaksi arviointia ja riskiluokassa 2 kuusi arviointia. Kaiken kaikkiaan riskinarviointeja oli 42 kappaletta ja loput 34 hengitysteiden altistumisarviointia kuuluivat luokkaan 3. Ihoaltistumisen osalta riski laskettiin sekä paikallisille vaikutuksille että ihon läpi imeytymiseen. Paikallisten vaikutusten osalta riskiluokassa 1 oli 13 kemikaalia työtehtävissään, luokassa 2 yhdeksän kemikaalia ja loput 20 luokassa 3. Ihon läpi imeytymisen riskinarviointien tulokset olivat seuraavat: riskiluokkaan 1 kuului kahdeksan arviointia, luokkaan 2 neljä arviointia ja loput 30 luokkaan 3.
Kemikaaliturvallisuustaso on nyt KVVY:n jätevesilaboratoriossa hyvä, eikä ole tarvetta muuttaa työtapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikki kemikaaleja käyttävät työntekijät ovat ammattilaisia ja osaavat suojata itsensä oikeaoppisesti. He huomioivat työturvallisuuden jokapäiväisessä työssä, jotta se pysyy hyvällä tasolla myös vastaisuudessa.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan ja selvittämään työn vaarat sekä tekemään kemikaalien riskinarvioinnin, jonka laatimiseen löytyy tarkempia ohjeita valtioneuvoston asetuksesta kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Riskien arvioinnin tarkoituksena ei ole saada kaikkia kemikaaleja työtehtävissään riskittömiksi, vaan tunnistaa ja tiedostaa riskit, jotta niihin voidaan varautua ja estää altistuminen sopivilla riskinhallintatoimenpiteillä.
Kaikki kemikaalit arvioitiin työtehtävittäin ja jaoteltiin riskiluokkiin 1–3, joista luokkaan 1 kuuluvat kemikaalit ovat korkean riskin omaavia, luokan 2 keskimääräisen riskin ja luokan 3 pienen riskin omaavia. Hengitysteiden altistumisen osalta korkeimmassa riskiluokassa 1 oli kaksi arviointia ja riskiluokassa 2 kuusi arviointia. Kaiken kaikkiaan riskinarviointeja oli 42 kappaletta ja loput 34 hengitysteiden altistumisarviointia kuuluivat luokkaan 3. Ihoaltistumisen osalta riski laskettiin sekä paikallisille vaikutuksille että ihon läpi imeytymiseen. Paikallisten vaikutusten osalta riskiluokassa 1 oli 13 kemikaalia työtehtävissään, luokassa 2 yhdeksän kemikaalia ja loput 20 luokassa 3. Ihon läpi imeytymisen riskinarviointien tulokset olivat seuraavat: riskiluokkaan 1 kuului kahdeksan arviointia, luokkaan 2 neljä arviointia ja loput 30 luokkaan 3.
Kemikaaliturvallisuustaso on nyt KVVY:n jätevesilaboratoriossa hyvä, eikä ole tarvetta muuttaa työtapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikki kemikaaleja käyttävät työntekijät ovat ammattilaisia ja osaavat suojata itsensä oikeaoppisesti. He huomioivat työturvallisuuden jokapäiväisessä työssä, jotta se pysyy hyvällä tasolla myös vastaisuudessa.