Kokemuksia ikäihmisten perhehoidosta ja perhehoitajien saamasta tuesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten perhehoidon kokemuksia perhehoidossa olevien ikäihmisten omaisten sekä perhehoitajien näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, miten perhehoitajia voitaisiin tukea, jotta he pystyisivät vastaamaan perhehoidossa olevan ikäihmisen tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tavoitteena oli myös tehdä ikääntyneiden perhehoitoa tunnetuksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Euran kunnan sosiaalitoimen kanssa. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin keskeisiä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Haastatteluihin osallistui kolme perhehoitajaa ja kolme perhehoidossa olevan ikäihmisen omaista. Perhehoitajan työ vaatii vahvan sitoutumisen työhön sekä perhehoitajalta että koko perheeltä. On myös tärkeää, että ikäihminen sopeutuu perheeseen ja tulee toimeen perheenjäsenten ja muiden perheeseen sijoitettujen kanssa. Viranomaisia pitäisi kouluttaa, jotta he osaisivat sijoittaa ikäihmisen sopivaan paikkaan, oikeaan aikaan. Perhehoito on välimuoto kotihoidon ja laitoshoidon välillä. Säännöllinen kunnan järjestämä vertaistuki nähtiin tarpeellisena työssä jaksamisen kannalta, kuten myös työn-ohjaus, kehityskeskustelut ja koulutukset. Tärkeintä kuitenkin on, että hoitaja on selvittänyt itselleen, millaista perhehoitajan työ on. Perhehoitajien mielestä heidän saamansa taloudellinen tuki ei korvaa tehtyä työmäärää, koska työ on erittäin sitovaa. Työssä jaksamisen kannalta haastavaa on oman ajan järjestäminen. Hyvän perhehoidon toteutumisen kannalta tärkeinä asioina perhehoitajat mainitsivat: turvallisuus, oma jaksaminen ja kunnan hyvä tuki jaksamiseen, myötämieliset omaiset sekä asiakkaan sopiva kunto perhehoitoon. Omaisten mielestä perhehoidolla on myönteisiä vaikutuksia ikäihmiseen. Perhekodissa ikäihmiset voivat osallistua kodin normaaliin elämään ja askareihin. Perhehoito on omaisten mielestä kodinomaista, inhimillistä, yksilöllistä hoivaa. Oma huone on ikäihmiselle tärkeä perhehoidossa. Siellä hänellä on tutut tavarat ympärillään ja se luo turvallisuutta. Päivittäisen hoivan tarpeeseen perhehoito vastaa omaisten mielestä hyvin. Yhteydenpito ja tiedottaminen perhekodin ja omaisten välillä sujuu hyvin. Omaisten mielestä perhehoitajat tekevät todella arvokasta työtä ja he arvostavat hoitajia suuresti. Hoitajien lomien sijaistamista pitäisi kuitenkin kehittää. Perhekoti olisi hyvä olla lähellä omaisia, jotta he pystyisivät osallistumaan ikäihmisen hoivaan.

The purpose of this thesis was to find out the experiences of family care of the elderly from the relatives’ and family care givers’ point of view. Furthermore, it was found out how the family care givers could be better supported in order for them to be able to respond to the needs of the elderly who are within family care. Another aim of this study was to make the family care of the elderly more well-known. This thesis was carried out in co-ordination with the municipality of Eura. The study is qualitative and the data collection methods were a theme interview. The theoretical framework of the study is based on the key ethical principles securing human dignity of the elderly: self-determination, empowerment, justice, participation, individuality and safety. Three family care givers and three relatives of the elderly, who were within family care, took part in the interviews. The work of a family care giver requires strong commitment to the work both from the family care giver and from their whole family. It is important, that the elderly person fits into the family and gets along with the family members and the other elderly persons, who are placed in the same family. Authorities should be better trained so that they could place the elderly to the right place at the right time. Family care is not the last form of treatment, but it is a cross between home care and institutional care. Regular peer support organized by the municipality was seen necessary in order to be able to work as a family care giver. Furthermore, supervision of work, career development discussions and different trainings were found out to be useful for the family care givers. The most important thing, however, is that the family care givers make clear to themselves, how it is to work as a family carer and what the work is actually like. According to the family care givers the financial support they receive does not cover the amount of work they do, because the work is very binding. According to the relatives of the elderly, family care has positive impact on the elderly person. Within family care the elderly person can participate in the normal every-day life of the family. Family care is homelike, humane and individual care. For the elderly their own room is very important. In their own rooms they have familiar items around them what makes them feel safe. The relatives of the elderly think that family care responds well to the daily need of care of the elderly. Communication and informing goes fine between the family care home and the relatives of the elderly. The relatives appreciate the work of the family care givers and they think that the family care givers’ work is really valuable. Anyway, the filling in for the family care givers, when they are sick for example, should be improved. Furthermore, the family care home should be situated near the relatives so that they could engage themselves in the care of the elderly person who is within family care.