Toiminta veritapaturmatilanteessa : toimintaohje Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköille

Abstract

Veritapaturmat ovat yleisiä terveysalalla. Kiire, väärät työtavat ja huolimattomuus ovat useimpien tapaturmien taustalla. Veritapaturmiin liittyy aina tartuntariski. Tartuntariski on olemassa niin kauan, kunnes voidaan olla varmoja, ettei veren lähteenä olleella potilaalla ole veriteitse tarttuvaa tautia. Helpoiten veriteitse tarttuu B-hepatiittivirus. Sitä vastaan on kuitenkin olemassa rokotesarja, jota työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälleen, mikäli työssä arvioidaan olevan tartuntariski. Toiseksi suurin tartuntariski on C-hepatiittivirukselle. Vähiten varmoja työperäisiä tartuntoja on aiheuttanut Hi-virus.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Tampereen kaupungin kuvantaminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnan työturvallisuutta selkiyttämällä toimintaa veritapaturmatilanteessa tiivistetyn toimintaohjeen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia henkilökunnalle esillä oleva toimintaohje veritapaturmatilanteita varten. Opinnäytetyön tehtävät olivat: Miten veritapaturmatilanteessa toimitaan? Kuinka laaditaan selkeä ja tiivistetty toimintaohje?

Valmistunut tuote on seinälle laitettava veritapaturmaohje Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnalle. Toimintaohje sisältää välittömästi veritapaturman jälkeen tehtävät toimenpiteet sekä vuorokauden sisällä veritapaturmasta vaadittavat toimenpiteet tilanteissa, joissa veren lähteenä ollut potilas on tiedossa tai tuntematon. Ohje tehtiin yhteistyökumppanin toiveesta A4-kokoiseksi.

Veritapaturman tapahduttua välittömästi annettava paikallishoito on samanlainen riippumatta siitä, onko altistuksen lähteellä mahdollisesti HIV, B- tai C-hepatiitti vai ei. Sen jälkeen toiminta veritapaturmatilanteessa riippuu siitä, tiedetäänkö, kenestä veri on lähtöisin ja millainen on tartuntariski. Useimmissa tapauksissa työntekijä ohjeistetaan ottamaan vuorokauden sisällä yhteys työterveyshuoltoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä. Jos tiedetään tai epäillään potilaalla olevan HIV, on työntekijän otettava yhteys erikoissairaanhoidon päivystykseen mahdollisimman pian.

Needlestick injuries are the most common accidents in health care all around the world. There is always a risk of infection in needlestick injury until it is proved that the patient does not have a bloodborne infection. The highest risk of infection is caused by hepatitis B but there is a vaccination against it. The second highest risk of infection is caused by hepatitis C. The least amount of infections in healthcare work is caused by HI-virus.

The purpose of this study was to provide the personnel of Diagnostic Imaging in Tampere City with instructions for action in case of a needlestick injury. The objective of this study was to promote the occupational safety of the personnel of Tampere City Diagnostic Imaging by providing clear instructions in case of a needlestick injury. The main questions of the study were how to act in case a needlestick injury and how to create clear and concise instructions? The theoretical section of the thesis covers the theory of safety at work, occupational health care, bloodborne infectious diseases, needlestick injuries in health care and actions in case of needlestick injuries.

The finished product will be a poster-type instructions on how to operate in case of a needlestick injury. These instructions include step by step help for actions right after the injury and follow-up instructions within 24 hours after the injury for known patient and unknown source of blood. The help right after the injury is the same in every case despite the source of infection. Subsequent actions after injury depend whether we know the source of blood or not and what is the risk of infection.