Kasvualustaseosten kasvatuskoe ja ravinneseuranta : Kiertokapula Oy:n kasvualustaseosten tutkiminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö on jatkoa Laura Tokeensuun opinnäytetyölle (2014). Työssään Tokeensuu tutki, miten Kiertokapulan toiminnassa syntyvää haravointijätekompostia voitaisiin hyödyntää lannoitevalmisteena esimerkiksi kasvualustaksi sopivana multana. Työn toimeksiantaja Kiertokapula Oy on alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka huolehtii omistajakuntiensa lakisääteisistä jätehuoltotehtävistä.

Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten Tokeensuun tutkimuksen perusteella valikoidut kaksi koekasvualustaa toimivat kasvatuskokeessa, ja miten niiden ravinnetasot muuttuvat kasvatuksen aikana. Lisäksi haluttiin selvittää, voitaisiinko kasvualustoja käyttää viheralueiden perustamiseen sellaisenaan. Tarvittaessa tässä työssä saatuja tuloksia voidaan soveltaa kasvualustojen laadun parantamiseksi. Tutkimuksen suorittamiseen hyödynnettiin jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja tietoutta nurmialueiden perustamisesta ja hoidosta. Lisäksi konsultoitiin maa- ja kasvinäytteitä analysoivia laboratorioita näytteiden analysointiin liittyvissä asioissa. Tutkimusmenetelmiä olivat kasvatuskokeet sekä maa- ja nurminäytteistä tehdyt laboratorioanalyysit. Koealuetta tarkkailtiin myös aistinvaraisin menetelmin.

Typpilannoituksen ansiosta Koe 1-kasvualusta on käytettävissä sellaisenaan, mutta Koe 2-alusta ei. Koealustojen suurimmat ongelmat olivat Viherympäristöliiton antamien ravinnesuositusten ylitykset, typen vähyys ja rakeisuuskäyrän poikkeavuus ohjearvoista. Koealustoissa havaitut suositusarvojen ylitykset eivät kuitenkaan vaikuttaneet kasvuun yhtä suuresti kuin typen vähyys.

Vaikka kasvatuskokeen perusteella Koe 1-alusta olisi käyttökelpoinen sellaisenaan, sen laatua voidaan parantaa tehostamalla typpilannoitusta sekä poistamalla karkeampia ja lisäämällä hienompia maalajitteita. Tämän työn tulosten perusteella voisi jatkotoimenpiteenä laatia uuden kasvualustaseoksen, josta tulisi tutkia ravinnepitoisuudet ja rakeisuuskäyrä suositusarvojen täyttämiseksi. Myös koenurmeen talven aikana syntyneitä vaurioita ja koealustojen eroavaisuuksia toisiinsa nähden kannattaisi seurata.

This Bachelor’s thesis was commissioned by Kiertokapula Oy which is a regional waste treatment company taking care of waste management of its owner municipalities required by law. The thesis continues the study conducted by Laura Tokeensuu (2014) on how leaf-based compost produced by Kiertokapula Oy could be utilized for example as a substrate. The objectives of this thesis were to examine how the selected test substrates of the previous study react in cultivation tests and how the nutrition levels vary in the substrates during the cultivation. Another aim was to find out whether the substrates could be used as such or whether they need modifications. If needed, the results of this thesis can be used to improve the quality of the substrates.

Existing literature and knowledge of founding green areas were used to carry out the thesis. The research methods used were a cultivation test, laboratory analyses of soil and grass samples and sensory evaluation of the test area.

Due to nitrogen fertilization Test substrate 1 is usable as such but Test substrate 2 is not. The biggest problem of the test substrates was the lack of nitrogen and exceeding the recommendations given by Viherympäristöliitto. Exceeding the recommendations were not as harmful as the lack of nitrogen.

The results of the study show that even though Test substrate 1 is usable as it is, its quality can be enhanced by increasing the nitrogen fertilization, removing some coarser soil types and adding some finer soil types. A further study could be to produce a new substrate batch based on the results of this thesis and testing its nutrient balance and granule curve to verify that it will meet the given recommendations. It would also be advisable to monitor the damages caused by winter to the grass in the future.