Käräjäoikeusverkoston uudistus - Summaariset riita-asiat
Uusitalo, Heidi (2015)
Uusitalo, Heidi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718169
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia summaarisissa riita-asioissa käräjäoikeusverkoston uudistuksen yhteydessä toteutettavia muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda erityisesti henkilöstön näkökulma työssä esille. Vaikka uudistusten ensisijainen tarkoitus on luoda valtiolle kustannussäästöjä, tulee uudistuksissa ottaa huomioon myös henkilöstön mielipiteet sekä varmistaa velallisille oikeusturvan säilyminen perustuslain mukaisesti.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastelunäkökulmaksi otettiin summaaristen riita-asioiden siirto ulosottoviranomaisen hoidettavaksi. Siirron tarkoituksena on kehittää summaarista menettelyä tehokkaammaksi pienemmillä kustannuksilla. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin lisäksi summaaristen riita-asioiden käsittelyssä jo tapahtuneita muutoksia asian taustan selvittämiseksi.
Työn empiirisessä osuudessa peilattiin teoriaa erityisesti käräjäoikeushenkilöstön, vuoden 1999 holhoustoimen lainsäädännön uudistuksen sekä omien pohdintojeni kautta. Osana tutkimusta tehty kysely toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Tiedonhankintaan käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin syyskuussa 2015 Helsingin, Oulun, Pirkanmaan ja Satakunnan käräjäoikeuksien henkilöstölle. Kyselyllä selvitettiin, onko vastaajan asemalla merkitystä vastauksien kannalta, miten toimivaksi henkilöstö kokee nykyisen käräjäoikeusjärjestelmän ja oman käräjäoikeutensa, miten henkilöstö suhtautuu tuleviin muutoksiin sekä miten henkilöstö ajattelee muutoksien vaikuttavan työtehtäviinsä.
Tehdyn kyselyn tuloksista ilmeni, että mielipiteet käräjäoikeusjärjestelmän sekä oman käräjäoikeuden toimivuudesta jakautuivat hyvin tasaisesti. Vastauksista voitiin päätellä, että nykyiseen järjestelmään ja oman käräjäoikeuden toimivuuteen oltiin tyytyväisiä käräjäoikeudesta riippumatta. Menettelyjen yksinkertaistamista ja päällekkäisen työn poistamista sähköistä asiointia lisäämällä pidettiin hyvänä uudistuskeinona. Vastaajien mielestä tuottavuuden tai tehostamisen kannalta ei ollut merkitystä, hoitavatko summaariset riita-asiat käräjäoikeus vai ulosottoviranomainen.
Olen tekemäni tutkimuksen perusteella sitä mieltä, että tulevaisuudessa todennäköisintä on, ettei summaarisia riita-asioita enää tulla käsittelemään käräjäoikeuksissa. Suunnitteilla olevien muutosten toteutusaikataulu on kuitenkin epärealistinen, useiden asioiden ollessa toteuttamiskelvottomia sellaisenaan.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastelunäkökulmaksi otettiin summaaristen riita-asioiden siirto ulosottoviranomaisen hoidettavaksi. Siirron tarkoituksena on kehittää summaarista menettelyä tehokkaammaksi pienemmillä kustannuksilla. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin lisäksi summaaristen riita-asioiden käsittelyssä jo tapahtuneita muutoksia asian taustan selvittämiseksi.
Työn empiirisessä osuudessa peilattiin teoriaa erityisesti käräjäoikeushenkilöstön, vuoden 1999 holhoustoimen lainsäädännön uudistuksen sekä omien pohdintojeni kautta. Osana tutkimusta tehty kysely toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Tiedonhankintaan käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin syyskuussa 2015 Helsingin, Oulun, Pirkanmaan ja Satakunnan käräjäoikeuksien henkilöstölle. Kyselyllä selvitettiin, onko vastaajan asemalla merkitystä vastauksien kannalta, miten toimivaksi henkilöstö kokee nykyisen käräjäoikeusjärjestelmän ja oman käräjäoikeutensa, miten henkilöstö suhtautuu tuleviin muutoksiin sekä miten henkilöstö ajattelee muutoksien vaikuttavan työtehtäviinsä.
Tehdyn kyselyn tuloksista ilmeni, että mielipiteet käräjäoikeusjärjestelmän sekä oman käräjäoikeuden toimivuudesta jakautuivat hyvin tasaisesti. Vastauksista voitiin päätellä, että nykyiseen järjestelmään ja oman käräjäoikeuden toimivuuteen oltiin tyytyväisiä käräjäoikeudesta riippumatta. Menettelyjen yksinkertaistamista ja päällekkäisen työn poistamista sähköistä asiointia lisäämällä pidettiin hyvänä uudistuskeinona. Vastaajien mielestä tuottavuuden tai tehostamisen kannalta ei ollut merkitystä, hoitavatko summaariset riita-asiat käräjäoikeus vai ulosottoviranomainen.
Olen tekemäni tutkimuksen perusteella sitä mieltä, että tulevaisuudessa todennäköisintä on, ettei summaarisia riita-asioita enää tulla käsittelemään käräjäoikeuksissa. Suunnitteilla olevien muutosten toteutusaikataulu on kuitenkin epärealistinen, useiden asioiden ollessa toteuttamiskelvottomia sellaisenaan.