Tylsyydestä valokeilaan. : Miten politiikasta tehdään kiinnostavaa journalismia?
Piitulainen, Petra (2015)
Piitulainen, Petra
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018405
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään kiinnostavuutta toimittajan työtä ohjaavana normina, ja jossa politiikka on väline mekanismien ja vaikutusten havainnollistamisessa. Työn tavoitteena on lisätä kirjoittajan ammatillisia valmiuksia ja jakaa ajankohtaista tietoa muillekin toimittajan työstä kiinnostuneille.
Media tarkoittaa tässä työssä lehdistöä ja tarkemmin aika- ja sanomalehtien printtijulkaisuja, verkkolehtiä ja sosiaalista mediaa. Tänä päivänä tuntuu itsestään selvältä, ettei niitä eroteta toisistaan.
Tietoperustassa kirjoittaja kartoittaa journalistisen työn vakiintuneita toimintatapoja, journalismin tehtäviä, yleisön mediakäytön tapoja ja kiinnostavuuden vaikutuksia niissä, sekä muutoksia politiikan journalismissa.
Työn metodina on aineistolähtöinen laadullinen selvitys. Aihe on valittu kaksi vuotta sitten, mutta varsinainen kirjoitustyö on tehty elo- lokakuun aikana.
Empiirinen osuus koostuu kahdesta osasta: kokeneiden toimittajien teemahaastatteluista, joissa selvitetään journalismin mahdollisuuksia ja haasteita käytännön työn kautta. Toisessa osassa kirjoittaja esittelee neljä keskenään erilaista luovaa tapaa tehdä journalistista sisältöä.
Lopuksi kirjoittaja kokoaa työstä esiin nousseet keskeiset seikat ja pohtii niiden vaikutuksia median toimintaympäristössä. Lisäksi kirjoittaja arvioi omaa oppimistaan sekä opinnäytetyön onnistumista.
Media tarkoittaa tässä työssä lehdistöä ja tarkemmin aika- ja sanomalehtien printtijulkaisuja, verkkolehtiä ja sosiaalista mediaa. Tänä päivänä tuntuu itsestään selvältä, ettei niitä eroteta toisistaan.
Tietoperustassa kirjoittaja kartoittaa journalistisen työn vakiintuneita toimintatapoja, journalismin tehtäviä, yleisön mediakäytön tapoja ja kiinnostavuuden vaikutuksia niissä, sekä muutoksia politiikan journalismissa.
Työn metodina on aineistolähtöinen laadullinen selvitys. Aihe on valittu kaksi vuotta sitten, mutta varsinainen kirjoitustyö on tehty elo- lokakuun aikana.
Empiirinen osuus koostuu kahdesta osasta: kokeneiden toimittajien teemahaastatteluista, joissa selvitetään journalismin mahdollisuuksia ja haasteita käytännön työn kautta. Toisessa osassa kirjoittaja esittelee neljä keskenään erilaista luovaa tapaa tehdä journalistista sisältöä.
Lopuksi kirjoittaja kokoaa työstä esiin nousseet keskeiset seikat ja pohtii niiden vaikutuksia median toimintaympäristössä. Lisäksi kirjoittaja arvioi omaa oppimistaan sekä opinnäytetyön onnistumista.