Varhaiskasvatuslain valmistelu - arvot ja normit lapsen oikeuden takeena

Abstract

Päivähoitolaki oli yli 40 vuotta vanha ja päivähoidon parissa on kaivattu lakiuudistusta paitsi käsitteistön myös sisällön suhteen. Päivähoitopalvelussa on siirrytty sosiaalipalvelun luonteesta kohti kasvatuksellista näkökulmaa. Suomessa palvelun hallinnointi siirrettiin vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, osaksi koulutusjärjestelmäämme. Lakiuudistuksen tavoite on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus - Educare-malli - jossa korostuu vahvasti pedagogiikan painotus. Lain nimi vaihtuu varhaiskasvatuslaiksi.

Kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuuden lisääntyminen ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuspalveluun ja ne asettavat lainsäädännölle vaatimuksensa. Palvelun tuottamisen ja lainsäädännön perustana ovat Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus ja perustuslakimme. Kansainvälisesti korostetaan tasa-arvon merkitystä, syrjäytymisen ehkäisemistä ja panostusta varhaiskasvatukseen koulun keskeyttämistä ehkäisevänä tekijänä. Tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus, sivistykselliset oikeudet sekä itsemääräämisoikeus. Lapsen tulisi saada vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ikänsä huomioon ottaen. Uuden lain valmistelussa korostuu lapsen etu.

Tutkimusten mukaan panostus varhaiskasvatukseen maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin korkojen kera. Päivähoitopalvelua ja lakimuutosta tutkittiin työssä kansainvälisessä ja historiallisessa viitekehyksessä ja mietittiin nyky-yhteiskuntamme taloudellisen ja poliittisen ympäristön vaikutusta lain valmisteluun. Liian tiukka normittaminen haittaa paikallista palvelun tuottamista ja voi olla näin jopa este lapsen edun toteutumiselle. Toisaalta talouden kehykset ja kustannusneutraaliuden vaatimus lainvalmistelun ja päätöksenteon taustalla tuntuvat rajoittavan lainsäädännön mahdollisuutta toimia palvelun laadun takeena.

Työssä arvioitiin oikeussosiologialle tyypillisellä tavalla lain, sen valmistelun ja yhteiskuntamme vuorovaikutusta ja mietittiin, millaisessa yhteiskunnallisessa ympäristössä laki syntyi ja millaisia vaikutuksia, arvoja ja normeja uudistettu varhaiskasvatuslaki tuo kunnille varhaiskasvatuspalvelun tuottajina ja perheille ja lapsille palvelun käyttäjinä. Materiaalina käytettiin pääosin lakia ja lainvalmisteluaineistoa ja laadullisessa haastattelututkimuksessa haastateltiin lainvalmistelussa mukana ollutta varhaiskasvatuksen asiantuntijaa sekä työn toimeksiantajan, Huittisten kaupungin, varhaiskasvatusjohtajaa.

Act on Children´s Day Care was over 40-years of age and a new legislation concerning not only its concepts but also its contents has been long-awaited. The child day care service has moved from the social aspect to the educational point of view. The administration of service was transferred in 2013 from the Ministry of Social Affairs and Health to the Ministry of Education and Culture, and is now a part of our education system. Objective of the law reform is a systematic and target-oriented whole of education and care - Educare - with the emphasis of pedagogy. The name of the law has changed to Early Childhood Education and Care Act.

International environment and multiculturalism have affected the child day care service and they also define the law drafting. Providing of the service, and legislation both are based on the Convention on the Rights of the Child and the Constitution Act of Finland. Equality, the preventing of social exclusion, as well as investing in early childhood education as a preventive factor of dropping out of school is internationally emphasized. Cultural rights and self-determination are important values. When making a decision that affects a child, the views of the child should be respected and taken into consideration depending on the child´s level of maturity. The law reform as a whole is based on the best interests of the child.

According to research, an investment in early childhood education pays itself back to the society. The purpose of this thesis was to research especially the law drafting of the new Early Childhood Education and Care Act in international and historical framework. The economic and political environment affects legislation. A strict regulation can prevent a flexibility in providing the service and thus a fulfillment of the best interests of the child. On the other hand, the demand for the cost neutral in legislation restricts the possibility of guaranteeing high quality of service.

The thesis may be regarded as a sociology of law, the study of interaction between law drafting and existing society. It points out the effects of the law, the values and norms that the new act provides to municipalities as providers, and families and children as users of the service. The material of the research consists of the law, the law drafting material and the interviews of experts on early childhood education – also the interview of the commissioner of the thesis – the Director of the Early Childhood Education of Huittinen.