Vapaa leikki varhaiskasvatuksessa : aikuinen ja leikkiympäristö leikin tukijoina

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aikuisen ja leikkiympäristön merkitystä ja keinoja vapaan leikin tukemisessa päiväkotiympäristössä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä aikuisen toimintaan liittyvät tekijät ja leikkiympäristön ominaisuudet tukevat vapaata leikkiä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin lasten havainnointia ja kasvattajien teemahaastattelua.

Ennen leikin alkua aikuisen tulee taata lapsen turvallisuus. Ilman turvallisuudentunnetta lapsi ei voi vapautua leikkiin. Aikuisen rooli leikin tukemisessa on aktiivisin leikin alussa, jolloin apua saatetaan tarvita leikkiin liittymisessä, leikin ideoinnissa tai jossakin konkreettisessa asiassa, kuten majan rakentamisessa. Leikin aikana leikkiin puututaan mahdollisimman vähän, koska se usein häiritsee leikin kulkua. Leikkiin puututaan ristiriitatilanteissa, turvallisuuden ollessa uhattuna, fokuksen kadotessa tai jos lapsi tarvitsee tukea leikissä pysymisessä. Leikki lopetetaan siivouslaululla, jota aikuiset alkavat laulaa ja josta lapset tietävät, että on aika kerätä lelut paikoilleen. Joskus leikin loppua on hyvä ennakoida esimerkiksi kertomalla lapsille, että aikaa on vain lyhyeen leikkiin.

Vapaata leikkiä tukeva leikkiympäristö on tilava ja mahdollistaa lasten jakamisen useampaan tilaan. Jos mahdollisuutta eri huoneisiin jakamiseen ei ole, voi pienempääkin tilaa jakaa esimerkiksi kankailla ja verhoilla. Huonekalujen ja lattian tulee kestää siirtelyä. Levollisuutta on pyritty luomaan esimerkiksi käyttämällä tilassa pehmeitä värejä. Vapaata leikkiä tukevat lelut ovat viitteellisiä ja luonnonmateriaaleista tehtyjä, mikä on tyypillistä steinerpedagogiikalle. Ne kehittävät lapsen mielikuvitusta eivätkä määritä leikkiä lapselle valmiiksi.

Kasvattajien haastatteluissa nousi esiin leikin arvostus ja halu tukea sitä. Kasvattajien näkemykset aikuisen ja leikkiympäristön roolista olivat erittäin yhtenäiset. Myös lasten havainnointi oli linjassa haastatteluissa esiin nousseiden asioiden kanssa. Kehitysehdotuksina esiin nousivat lasten mahdollisuus ratkoa keskinäisiä ristiriitojaan vielä itsenäisemmin, lasten mahdollisuus osallistua tilan muokkaamiseen sekä se, voisiko leikit joskus jättää paikoilleen, jotta sama leikki voisi jatkua esimerkiksi seuraavana päivänä.

The objective of this study was to gather information about the ways in which adult and play environment can support free play in early childhood education. The data of this qualitative study are based on semi-structured interviews carried out among the pedagogues of the kindergarten and on observation of the children in the group. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The results suggested that children’s safety needs to be guaranteed before they can devote to playing. The adult plays the greatest role at the beginning of the play, as children might need help for example with creating an idea for the play or joining the play. During the play the adult stays in the background, because interrupting the play often has a negative influence on it. Occasionally, if for example safety is at risk, interruption is, however, needed. The play is finished with a cleaning song, which tells the children that it is time to collect the toys and move on to another function.

Play environment that supports free play is spacious and offers a possibility to separate the children into different spaces. The toys that support free play are indicative, which is characteristic of Steiner pedagogy.

The interviewees’ opinions were identical with one another and with the observation. The results showed that free play is valued in the kindergarten and is being supported. In the future children could settle their arguments more independently, take part in remodeling the space and leave their plays in place, in order for the play to continue even longer.