VNA 209/2011 TOIMEENPANOON LIITTYVÄ HYÖDYNTÄMISKELPOINEN TAUSTATIETO KUNNAN YLLÄPITÄMISTÄ TIETOJÄRJESTELMISTÄ MIKKELIN SEUDULLA : - Näkökulmia viranomaistiedon vaihtoon ja ylläpitoon
Ralli, Titta (2015)
Ralli, Titta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018562
Tiivistelmä
Jätevesiasetuksen mukaista valvontaa suoritetaan Mikkelin seudulla säännöllisesti, vuosittain tarkennettavalla valvontaohjelmalla. Nykyisin tehtävään käytössä oleva tietokanta on jäänyt tietomäärän kasvaessa pieneksi ja tämä työ on laadittu pääosin jätevesien huoltoa käsittelevän tietokannan uudistamisen tarpeen pohjalta. Eri rekisterit eri kunnissa ja eri viranomaisissa tekee tiedonhausta haastavaa, eikä tue viranomaisten välistä yhteistyötä, vaan aiheuttaa turhaa ja päällekkäistä lisätyötä. Työ on tehty myös viranomaisten suunnittelutyön kehittämiseksi tekemällä empiiristä vertailua sopivilla aineistoilla rakennusvalvonnan ja jätehuollon ylläpitämien rekistereiden, sekä Mikkelin ympäristöpalvelujen tietokannan välillä.
Mikkelin seudun alueella on otettu käyttöön tähän mennessä arviolta noin 35 000 haja-asutusalueella sijaitsevaa rakennuspaikkaa, joiden jätevesijärjestelmien rakenteesta tai kunnosta ei ole luotettavaa tietoa viranomaisarkistoissa. Näiden kiinteistöjen jätevedet voivat pilata pohjavesiä ja laskea veden käyttö- ja virkistysarvoa. Jätevesijärjestelmien uusimistarpeen arvioidaan kaikkiaan olevan noin 10 000 kiinteistön kokoluokkaa. Selvitystarve on tätäkin laajempi, sillä luotettavia tietoja kiinteistöjen vesihuoltovarusteista, liittymistä ja käsittelytavoista ei ole koottu rekistereihin kiinteistökohtaisesti. Sähköisten kuntarekisterien tiedot kiinteistöjen vesihuoltovarusteista ja liittymistä ovat usein puutteelliset tai virheelliset ja jätelaissa tarkoitettuja jätehuollon rekisterejä ollaan vasta muodostamassa.
Viranomaistoimista tulee saada kerrytettyä toimeenpanoa tukevia tietojärjestelmäkirjauksia ja tietoja tulee vaihtaa ja virheellisiä tietoja pitää pystyä korjaamaan rutiinitoimenpiteenä. Valvonnan yhteydessä tietojen ylläpidon ja keräämisen lisäksi ympäristöviranomainen hyödyntää myös jätehuollonjärjestäjän ja rakennusviranomaisen ylläpitämiä rekistereitä. Työn ohella tehdyn vertailun perusteella rekistereissä ja erilaisissa tietokannoissa on havaittu puutteita, eroavaisuuksia ja tiedonhakuongelmia. Tässä työssä on pohdittu mahdollisuutta yhteiseen rekisteriin eri viranomaisten välille, tietosisältö kasvaisi sekä laadullisesti että määrällisesti. Tietojen päivittäminen onnistuisi vaivatta ja yhteistyö paranisi eri viranomaisten välillä.
Mikkelin seudun alueella on otettu käyttöön tähän mennessä arviolta noin 35 000 haja-asutusalueella sijaitsevaa rakennuspaikkaa, joiden jätevesijärjestelmien rakenteesta tai kunnosta ei ole luotettavaa tietoa viranomaisarkistoissa. Näiden kiinteistöjen jätevedet voivat pilata pohjavesiä ja laskea veden käyttö- ja virkistysarvoa. Jätevesijärjestelmien uusimistarpeen arvioidaan kaikkiaan olevan noin 10 000 kiinteistön kokoluokkaa. Selvitystarve on tätäkin laajempi, sillä luotettavia tietoja kiinteistöjen vesihuoltovarusteista, liittymistä ja käsittelytavoista ei ole koottu rekistereihin kiinteistökohtaisesti. Sähköisten kuntarekisterien tiedot kiinteistöjen vesihuoltovarusteista ja liittymistä ovat usein puutteelliset tai virheelliset ja jätelaissa tarkoitettuja jätehuollon rekisterejä ollaan vasta muodostamassa.
Viranomaistoimista tulee saada kerrytettyä toimeenpanoa tukevia tietojärjestelmäkirjauksia ja tietoja tulee vaihtaa ja virheellisiä tietoja pitää pystyä korjaamaan rutiinitoimenpiteenä. Valvonnan yhteydessä tietojen ylläpidon ja keräämisen lisäksi ympäristöviranomainen hyödyntää myös jätehuollonjärjestäjän ja rakennusviranomaisen ylläpitämiä rekistereitä. Työn ohella tehdyn vertailun perusteella rekistereissä ja erilaisissa tietokannoissa on havaittu puutteita, eroavaisuuksia ja tiedonhakuongelmia. Tässä työssä on pohdittu mahdollisuutta yhteiseen rekisteriin eri viranomaisten välille, tietosisältö kasvaisi sekä laadullisesti että määrällisesti. Tietojen päivittäminen onnistuisi vaivatta ja yhteistyö paranisi eri viranomaisten välillä.