Perintä ja maksuhäiriömerkinnät : nykytila alle 30-vuotiaiden aikuisten kohderyhmässä ja mistä apua talousongelmiin?

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu alle 30-vuotiaiden aikuisten maksuhäiriömerkintöjä. Tavoitteena oli löytää näkökulmia nuorten taloudenhallinnan puutteisiin ja tarjota keinoja talousongelmien ratkaisuun. Työssä painotettiin maksuhäiriöiden nykytilannetta, mutta esiteltiin myös keskeisimpiä tietoja muutoksista vuosina 2006–2014. Tavoitteisiin pyrittiin kuvaamalla perintäprosessia, tutkimalla kohderyhmän maksuhäiriömerkintöjä ja syventämällä tutkimusta asiantuntijahaastatteluilla. Haastattelut suunnattiin viiteen eri puolilla Suomea toimivaan talous- ja velkaneuvontatoimistoon, jotta erot maan eri osissa tulisi riittävässä määrin huomioitua. Perintäprosessista esitettiin keskeisimmät tiedot vapaaehtoisesta, oikeudellisesta ja ulosottoperinnästä sekä yksityishenkilön velkajärjestelystä. Lähdemateriaalina on käytetty keskeistä lainsäädäntöä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisuja, kirjallisuutta ja artikkeleita sekä Suomen Asiakastieto Oy:n julkisia tilastoja.

Maksuhäiriöanalyysi osoitti, että 14.4.2015 mennessä maksuhäiriömerkintöjä oli talletettu 368 900 kuluttajalle. Maksuhäiriöisten määrä kasvoi voimakkaimmin siirryttäessä alle 20-vuotiaiden ryhmästä 20–24-vuotiaiden ryhmään. Asiantuntijahaastatteluissa ilmiötä selitettiin sillä, että velkaantuminen realisoituu maksuhäiriömerkinnöiksi vasta 20-ikävuoden jälkeen. Haastatteluista oli pääteltävissä, että talousosaaminen ei jakaudu tasaisesti kohderyhmässä. Vaikuttaisi edelleen siltä, että sosioekonomisen taustan ja maksuhäiriöiden välillä ei olisi selkeää yhteyttä, vaikka merkintöjen syyksi mainittiin mm. epätyypilliset työsuhteet ja erilaiset kriisit. Haastattelut osoittivat myös, että koulutusjärjestelmä ei tarjoa tällä hetkellä riittävästi talousopetusta. Tutkimuksen perusteella voitaisiin suositella talousopetuksen lisäämistä eri koulutusasteilla, jotta nuorille voitaisiin taata taidot, jotka vallitsevassa luottoyhteiskunnassa ovat välttämättömät. Nuorille tulisi opettaa enemmän talouden perusasioita kuten tulojen ja menojen tasapainotusta ja prosenttilaskua, jotta esimerkiksi lainasta maksettavat korot ymmärrettäisiin paremmin. Nuoria tulisi valmentaa erottamaan välttämättömät ja ei-välttämättömät tarpeet toisistaan, opettaa priorisoimaan tarpeitaan.

Lisätutkimusaiheiksi ehdotetaan seuraavaa: 1) olemassa olevien talousongelmien ratkaisu ja 2) talousongelmien ennaltaehkäisy ja talousopetuksen kehittäminen. Talousongelmien ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää kartoittaa tarkemmin mm. talousopetuksen nykytilannetta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja mitä taitoja kehittämällä tai millaista tietoa lisäämällä talousongelmien syntyä olisi mahdollista ennaltaehkäistä. Talousongelmien ratkaisemiseen keskittyvissä lisätutkimuksissa tavoitteena pitäisi olla sellaisten keinojen tunnistaminen, joilla talousongelmia voisi omatoimisesti pyrkiä ratkaisemaan.

This thesis examined the payment default entries of adults aged under 30. The goal was to find insights in the deficiencies of the economy of young people, and provide means for solving economic problems. The study focused on the current situation of payment defaults, but also presented the most basic details about changes between 2006 and 2014. The objectives were pursued by describing the recovery process, by studying the payment default entries of the target group and by deepening the study with expert interviews. The interviews were directed to five financial and debt counselling offices around Finland in order to observe the differences between different parts of the country adequately. The most essential parts of voluntary collection, judicial recovery and distraint measures, as well as debt restructuring of private persons, were described. The legislation and publications of the Finnish Competition and Consumer Authority, as well as the literature, articles and the public statistics of Suomen Asiakastieto Oy were used as source.

A non-payment analysis showed that 368,900 consumers had payment defaults by April 4, 2015. As we moved from the group of under 20-year-olds to the group of 20 to 24-year-olds, the number of persons with payment defaults increased. The phenomenon was explained by the fact that indebtedness is realised as payment default entries on one’s credit record after the age of 20. The interviews showed that economic knowledge is not spread evenly across the target group. It would still seem that there is no clear correlation between socio-economic background and payment default entries, even though the reasons for payment default entries were e.g. atypical employment relationships and various crises. The interviews also showed that the education system does not provide sufficient economic education at the moment. Based on the study, a more advanced economic education in the various educational levels could be recommended in order to provide young people the skills necessary in the current credit society. Young people should be taught the basics of economy, such as successful balancing of their incomes and expenses, as well as percentage calculations, for example in order to deepen the understanding of loan interests. Young people should be taught to distinguish between essential and non-essential needs, and to prioritise their needs.

The following additional research topics are proposed: 1) solving prevailing economic problems and 2) preventing economic problems and developing economic education. The additional research for preventing economic problems should survey the current situation of the Finnish educational system regarding economic education, and figure out what skills should be developed and what awareness should be improved in order to prevent economic problems. The additional research for solving economic problems should aim to recognise ways for solving economic problems independently.