"Kuntsarin henki" : työhyvinvointia edistävät tekijät Kuntoutuskeskus Kankaanpään hoitotyöntekijöiden kokemina

Abstract

Työhyvinvointi koskettaa jokaista työssä käyvää ja se on osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ja tutkimuksen suunta on viime vuosina siirtynyt työuupumuksen ja työstressin tutkimisesta työn imun ja työhyvinvointia edistävien tekijöiden tutkimiseen. Työhyvinvointi on nostettu esiin myös Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä ja tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuoda esiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja antaa työnantajalle tutkittua tietoa työhyvinvoinnin kehittämistyöhön.

Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen, kuvaileva tutkimus. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 11 Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä työskentelevää sairaanhoitajaa, lähihoitajaa ja lähihoitajaksi opiskelevaa kuntoutusavustajaa. Ryhmähaastattelujen teema-alueet olivat työhyvinvoinnin ja työn imun kokemukset, työhyvinvointia edistävät tekijät ja kehitysehdotukset työhyvinvoinnin edistämiseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Hoitotyöntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkaansa ja kokivat viihtyvänsä työssään. Työn imun kokemuksia oli osalla työntekijöistä. Työhyvinvointia edistivät hoitotyöntekijöiden mielestä työhyvinvoinnin mahdollistava ympäristö, johon kuuluivat selkeästi toimiva organisaatio, hyvä työilmapiiri ja terveyttä edistävä työympäristö sekä toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden, asiakkaiden, johdon ja esimiesten kanssa. Lisäksi työhyvinvointia edistivät työhön liittyvät tekijät, kuten työn sisältö- ja rakennetekijät sekä joustavat työajat ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät, joita olivat persoonallisuus ja yksityiselämä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaaminen. Haasteina työhyvinvoinnin toteutumiselle olivat muun muassa kiire, kokemus johdolta saadun tuen puutteesta, erillisyyden tunne suhteessa muihin ammattiryhmiin ja epäkollegiaalinen käytös lähityöyhteisössä. Hoitotyöntekijöiden esittämät kehitysehdotukset suuntautuivat näiden haasteiden korjaamiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Hyvä ja toimiva vuorovaikutus näyttäisi olevan työhyvinvoinnin ydin ja sen kehittämiseen tulee jatkossa paneutua Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Näin saataisiin ylläpidettyä ”kuntsarin henkeä” sekä lisättyä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja työn imua.

Wellbeing at work is a subject that impacts every employee and it is a part of overall wellbeing. In the Rehabilitation Centre Kankaanpää wellbeing at work has been noticed in recent years. The purpose of this study was to describe of wellbeing at work and factors that promote it among nursing staff in the Rehabilitation Center Kankaanpää. The aim was to disclose experiences of the nursing staff and increase understanding of the factors that promote wellbeing at work. Another aim was to give researched information to the management for developing the wellbeing at work in the Rehabilitation Centre Kankaanpää.

The study was qualitative in nature. The data were collected from 11 nurses, practical nurses and practical nurse students using group interviews. The main themes were experiences of wellbeing at work and work engagement, factors that promote wellbeing at work and ideas for developing the wellbeing at work. The data were analyzed using subject-based content analysis.

The results of the study showed that the participants had experiences of the wellbeing at work and work engagement. Wellbeing at work comprised four main factors; working environment, social interaction and communication, work-related factors and individual factors. The most important factor was positive relationships with management and supervisors, customers and other members of the nursing staff. The other factors which promote wellbeing at work were well-functioned organization, healthy work environment and positive working atmosphere. Wellbeing at work was promoted also for example through flexible working hours, personality and professional skills. The challenge of the wellbeing at work were hurry and lack of personnel resources. The participants emphasized enhancing of social interaction with management and other professional groups in their developing ideas.

The findings indicated that the experiences of wellbeing at work and promoting factors were parallel with previous studies. The core of wellbeing at work seems to be positive relationships in work society and it is important to develop social interactions and communication in future. That would increase good working atmosphere and enhance the experiences of work engagement and wellbeing in the Rehabilitation Centre Kankaanpää.