Jäsenkysely Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:lle

Abstract

Opinnäytetyötä taustoitetaan yleistiedolla suomalaisesta metsänomistuksesta sekä Suomalainen metsänomistaja 2010- tutkimuksella, jonka tuloksiin opinnäytetyön tuloksia myös verrataan. Lisäksi kerrotaan MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten toiminnasta sekä niiden muodostamasta metsänomistajien edunvalvontaketjusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää TaSeMo ry:n jäsenten tyytyväisyyttä ja toiveita yhdistystä kohtaan, sekä yleisellä tasolla tutkia heidän metsänomistustaan. Kysely toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena lomakekyselyllä. Kyselyn aineiston kooksi valittiin kaikki TaSeMo:n 700 jäsentä. Kysely tehtiin maaliskuussa 2015 450 jäsenelle sähköisesti sekä 250 jäsenelle postitse kirjallisella kyselylomakkeella. Kyselyn runsas vastausmäärä yllätti positiivisesti. Ennen kaikkea kirjelomakkeen suosio oli yllätys.

Vastauksia kyselyyn palautettiin 270 kpl, vastausprosentin ollessa 39 %. Vastaajista miehiä oli 61 % ja naisia 39 %. Vastaajista 71 % oli vähintään 60- vuotiaita eikä yksikään ollut alle 30- vuotias. Näin ollen vastaajien ikäjakauma muodostui erittäin korkeaksi. TaSeMo:n jäsenet omistivat pieniä metsätiloja, sillä 64 % vastaajista omisti enintään 50 hehtaarin metsätilan. Tutkimuksen perusteella 58 % tiloista sijaitsi Pirkanmaalla. Metsätilan koko ja metsänomistuksen tavoitteet vastasivat yleisellä tasolla suomalaisia metsänomistajia. Jäsenten aktiivisuutta selvittäessä kävi ilmi, että vastaajista noin 2/3 on osallistunut TaSeMo:n toimintaan viimeisen kolmen vuoden aikana.

Jäsenistön metsänomistuksesta ja tavoitteista muodostui hyvä kuva. Kuitenkaan kysely ei tavoittanut passiivisia jäseniä niin paljon kuin toivottiin. TaSeMo:n jäsenkyselyn tulokset olivat linjassa verrattuna yleiseen käsitykseen tämän hetken metsänomistuksesta Suomessa, sekä viimeaikaisiin tutkimuksiin verrattuna. Joskin TaSeMo:n jäsenten keski- ikä oli korkeampi kuin yleisesti suomalaisilla metsänomistajilla. Kyselyn avoimen palautteen osiossa saatiin erittäin tärkeää ja hyödyllistä palautetta. Suurempaa tarvetta jatkotutkimukselle ei ilmennyt. Kehitysmahdollisuuksia TaSeMo:lla löytyi yhdistyksen tunnettavuudessa ja nuorempien metsänomistajien saamisessa yhdistyksen toimintaan mukaan.

As a theoretical framework, this Bachelor’s thesis uses general information on Finnish forest ownership as well as the Finnish Forest Owner 2010 survey, which also provides a benchmark for the results of the thesis. Information is equally provided on MTK (The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners), forest management associations and their lobbying. The purpose of this thesis was to investigate the satisfaction and views of the members of TaSeMo (association of forest owners in Tampere region) , as well as to examine the forest ownership of the members. The survey was carried out as a quantitative research with a questionnaire. All 700 TaSeMo members were selected as participants in the survey. The survey was delivered electronically to 450 members and by mail to 250 members in March 2015. A larger than expected amount of responses was received. Particularly surprising was the large percentage of responses received from the members to whom the questionnaire was delivered by mail.

There were 270 responses to the survey, giving a response rate of 39%. Of the respondents, 61% were male and 39% female. None of the respondents were under 30 years of age, and 71% of the respondents were 60 years of age or older. Hence, the average age of the respondents was relatively high. The average size of the forestry holdings owned by members of TaSeMo was fairly small, as 64% of the respondents owned a maximum of 50 hectares. Based on the survey, 58% of forestry holdings were located in the Pirkanmaa region. The size of the forestry holdings and the ambitions regarding forest ownership were quite similar to Finnish forest owners in general. Investigation on recent activity in TaSeMo revealed that about two thirds of the respondents had participated in the last three years.

The survey provided a good overview of the forest ownership and aspirations of TaSeMo members. However, the survey didn’t reach the passive members to the desired extent. The results of the survey align well with the common view of forest ownership in Finland at present, and with the latest research on the topic. The only difference was the average age, which was higher with TaSeMo members than with Finnish forest owners in general. The open feedback section at the end of the survey provided valuable input. No clear need for further research became apparent in analyzing the survey results. The key development points for TaSeMo were the recognizability of TaSeMo as an association, and getting younger forest owners to participate actively in the association’s activities.