Liikkuvat ruudut : sarjakuvan kuvakerronnan sovittaminen elokuvaksi
Rantala, Riku (2015)
Rantala, Riku
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218897
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteet olivat tutkia sarjakuvan sovittamista elokuvaksi sekä miten sarjakuvastrippi taipuu elokuvan kuvakäsikirjoitukseksi. Työn tarkoituksena oli kuvakäsikirjoittaa lyhytelokuvasovitus Villimpi Pohjola-sarjakuvastripistä.
Tutkimuksessa käsiteltiin lähdekirjallisuuden pohjalta elokuvasovituksen käsikirjoittamista, sarjakuvakerronnan perusteita, kuvakäsikirjoituksen ominaisuuksia sekä elokuvan ja sarjakuvan kuvakerronnan eroja. Lisäksi perehdyttiin sarjakuvista tehtyihin elokuva-sovituksiin Sin City (Rodriquez 2005) ja Hellboy (Del Toro 2004). Työssä käytiin läpi myös Villimpi Pohjola-sovituksen käytännön työprosessia.
Sarjakuva ja elokuva ovat kaksi erilaista mediaa kerrontatapoineen. Oleellisin ero sarjakuvan ja elokuvan välillä on liike. Elokuvakerronta on sidonnainen aikaan, kuvien ja toimintojen kestojen mukaan. Sarjakuvakerronta on sidonnainen tilaan, staattisten kuvien asemointiin suhteessa toisiinsa paperilla tai näyttöpäätteellä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli se, että sarjakuva ei suoraan toimi kuvakäsikirjoituksena, mutta molempien medioiden kerrontatavat tunteva tekijä voi sovittaa sen elokuvaksi toimivasti.
Tutkimuksessa käsiteltiin lähdekirjallisuuden pohjalta elokuvasovituksen käsikirjoittamista, sarjakuvakerronnan perusteita, kuvakäsikirjoituksen ominaisuuksia sekä elokuvan ja sarjakuvan kuvakerronnan eroja. Lisäksi perehdyttiin sarjakuvista tehtyihin elokuva-sovituksiin Sin City (Rodriquez 2005) ja Hellboy (Del Toro 2004). Työssä käytiin läpi myös Villimpi Pohjola-sovituksen käytännön työprosessia.
Sarjakuva ja elokuva ovat kaksi erilaista mediaa kerrontatapoineen. Oleellisin ero sarjakuvan ja elokuvan välillä on liike. Elokuvakerronta on sidonnainen aikaan, kuvien ja toimintojen kestojen mukaan. Sarjakuvakerronta on sidonnainen tilaan, staattisten kuvien asemointiin suhteessa toisiinsa paperilla tai näyttöpäätteellä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli se, että sarjakuva ei suoraan toimi kuvakäsikirjoituksena, mutta molempien medioiden kerrontatavat tunteva tekijä voi sovittaa sen elokuvaksi toimivasti.