Kestävää kehitystä living labin avulla : Käyttäjälähtöinen suunnittelu jätehuollon kehittämisessä Etelä-Savon ammattiopistolla

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Etelä-Savon Koulutus Oy, Etelä-Savon ammattiopiston toiminnasta syntyvät jätemateriaa- lit sekä jätehuollon järjestämisen nykytilanne. Selvityksen ohella luotiin käyttäjälähtöisyyteen ja avoimeen innovaatioon perustuvat living lab -toimintamallit kahdesta eri näkökulmasta. Selvityksen taustalla ovat Etelä-Savon ammattiopiston tavoitteet pyrkiä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan ja lisätä vastuullisuutta niin ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävän kehityksen osa-alueilla.

Jätehuollon järjestämisessä havaittiin eroja sekä kuntien että Mikkelissä sijaitsevien toimipisteiden välillä. Pääasiassa lajittelu ja jätteiden keräys oli järjestetty vaatimusten mukaisesti. Kehitettävää on lajittelukäytänteiden yhtenäistämi- sessä, keräysastioiden lajitteluohjeiden ja merkintöjen selkeyttämisessä sekä lajittelemattoman sekajätteen määrän vähentämisessä.

Jätehuoltoselvitys oli osa living lab -toiminnan taustoitusvaihetta, johon kuului myös organisaation sisällä olevien toimijoiden ja käyttäjäryhmien selvitys. Tulosten perusteella laadittiin toimintamalli, jonka avulla jätehuollon järjestämistä voidaan ryhtyä kehittämään käyttäjälähtöisesti. Toinen malli luotiin laajemmasta näkökulmasta, ja sitä voidaan hyödyntää kestävän kehitykseen liittyvien teemojen edistämistyössä.

The aim of the study was to sort out how the waste management is organized and what are the waste materials in the action of Etelä-Savon Koulutus Oy, Etelä-Savon ammattiopisto (South Savo Vocational College). Two living lab - models, which are based on user-driven innovation and open information exchange, were created in addition to the report. Background of the study is the South Savo Vocational College aims to work according the principles of sustainable development activities and increase the responsibility in elements of ecological, economic, social and cultural sustainability.

The results showed that there were differences in the waste management organization between the functional units in Mikkeli and other municipalities. Sorting and waste collection was mainly organized according to the requirements. Some development is needed in the areas of uniforming the sorting practices, clearing the sorting instructions and labels as well as decreasing the amount of unsorted mixed waste.

The waste management study was part of building up the living lab environments in which we also examined the user-groups and actors in the organization. Based on the results it was possible to develop a user-driven model which can be used to improve the waste management. The other living lab model was drawn up for improving the other sections of sustainable development areas.