Kauhajoen hirvikannan riistakameratutkimus
Ala-Seppänen, Juha (2015)
Ala-Seppänen, Juha
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120219002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120219002
Tiivistelmä
Hirvi on Suomen suurikokoisin hirvieläin. Hirven merkitys riistaeläimenä on suuri sekä taloudellisella että sosiaalisella tasolla. Hirvikannan kokoa säädellään metsästyksellä. Metsästyksellä tapahtuvan kannansäätelyn suunnitteluun tarvitaan luotettavia menetelmiä hirvikannan koon ja rakenteen arvioimiseksi. Yleisimpiä ja käytännöllisimpiä arviointimenetelmiä ovat nykyisin metsästyksen yhteydessä kerättävä hirvihavaintokorttimateriaali sekä talviset lentolaskennat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pystytäänkö riistakameroilla tapahtuvan hirvikannan seurannan avulla tuottamaan luotettavaa informaatiota hirvikannan eri osa-alueilta. Hirvikannan osa-alueista merkittävin on kannan vasatuottokyky sekä aikuisten hirvien keski-ikä ja ikäjakauma. Tutkimusalueena toimi Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alue Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa seurattiin erityisesti uroshirvien määrää, laatua ja liikkumista alueella.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2015 loppukesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksessa käytettiin 34 riistakameraa, jotka oli sijoitettu tutkimusalueen eri osiin. Tutkimuksen kuvausjaksot koostuivat kolmesta kahden viikon mittaisesta kuvausjaksosta. Tutkimusmenetelmä perustui pyynti-merkintä-uudelleenpyynti menetelmään, jossa uroshirvi pyrittiin tunnistamaan riistakameran kuvista luotettavin tunnusmerkein, jolloin sen tunnistaminen oli mahdollista myös myöhemmin eri tilanteessa tai toisella kuvauspaikalla. Samalla tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan kuva hirvikannan kokonaisrakenteesta tutkimusalueella.
Tutkimuksen mukaan Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alueella esiintyvät hirviurokset ovat pääosin nuoria uroksia, joiden liikkuminen alueella on melko vähäistä. Parhaista täysikasvuisista uroksista on alueella puute. Tutkimus paljasti, että naarashirviä on alueella yli kaksi kertaa enemmän kuin uroshirviä. Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että alueen naarashirvien vasatuotto on tällä hetkellä laskussa, johon todennäköisimmin vaikuttaa hirvikannan rakenteen epätasapaino. Tutkimusten tulosten perusteella riistakameroilla pystytään tuottamaan monipuolista tietoa hirvikannasta. Riistakameroilla tehtävä kannanseuranta vaatii luotettavuuden takaamiseksi kuitenkin mittavia resursseja sekä tarkkaan suunniteltuja toimia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pystytäänkö riistakameroilla tapahtuvan hirvikannan seurannan avulla tuottamaan luotettavaa informaatiota hirvikannan eri osa-alueilta. Hirvikannan osa-alueista merkittävin on kannan vasatuottokyky sekä aikuisten hirvien keski-ikä ja ikäjakauma. Tutkimusalueena toimi Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alue Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa seurattiin erityisesti uroshirvien määrää, laatua ja liikkumista alueella.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2015 loppukesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksessa käytettiin 34 riistakameraa, jotka oli sijoitettu tutkimusalueen eri osiin. Tutkimuksen kuvausjaksot koostuivat kolmesta kahden viikon mittaisesta kuvausjaksosta. Tutkimusmenetelmä perustui pyynti-merkintä-uudelleenpyynti menetelmään, jossa uroshirvi pyrittiin tunnistamaan riistakameran kuvista luotettavin tunnusmerkein, jolloin sen tunnistaminen oli mahdollista myös myöhemmin eri tilanteessa tai toisella kuvauspaikalla. Samalla tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan kuva hirvikannan kokonaisrakenteesta tutkimusalueella.
Tutkimuksen mukaan Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen alueella esiintyvät hirviurokset ovat pääosin nuoria uroksia, joiden liikkuminen alueella on melko vähäistä. Parhaista täysikasvuisista uroksista on alueella puute. Tutkimus paljasti, että naarashirviä on alueella yli kaksi kertaa enemmän kuin uroshirviä. Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että alueen naarashirvien vasatuotto on tällä hetkellä laskussa, johon todennäköisimmin vaikuttaa hirvikannan rakenteen epätasapaino. Tutkimusten tulosten perusteella riistakameroilla pystytään tuottamaan monipuolista tietoa hirvikannasta. Riistakameroilla tehtävä kannanseuranta vaatii luotettavuuden takaamiseksi kuitenkin mittavia resursseja sekä tarkkaan suunniteltuja toimia.