Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena aikuisten ruoka-allergioista, niiden diagnosoinnista, hoidosta ja ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaamisesta. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP). Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää: millaisia ruoka-allergioita aikuisilla on, miten aikuisten ruoka-allergia diagnosoidaan ja hoidetaan sekä mitä kuuluu ruoka-allergisen aikuisen ohjaukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijoiden sekä PSHP:n hoitohenkilökunnan tietoutta aikuisten ruoka-allergioista ja ohjauksesta. Tutkimushaut suoritettiin seuraavista elektronisista tietokannoista: CINAHL, Journals@Ovid, Medic ja PubMed. Yhteensä 15 tutkimusta valittiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimukset osoittivat, että aikuisten ruoka-allergian esiintyvyys vaihteli 1-3 prosentin välillä. Yleisimmät allergeenit aikuisilla olivat maapähkinä, puupähkinät ja merenelävät. Myös ristiallergia on aikuisilla yleistä. Diagnosoinnin perustana oli oirehistorian selvittäminen. Yleisimmin käytettyjä diagnosointikeinoja olivat ihopistokoe eli prick-testi ja spesifisen IgE:n määrittäminen seerumista. Plasebo-kontrolloitua kaksoissokkokoetta pidetään parhaana diagnosointikeinona, mutta sitä harvoin käytetään käytännössä. Tutkimustulosten perusteella ruoka-allergian hoitokeinoihin kuuluu allergeenien täydellinen välttäminen ja adrenaliini-injektorin käyttäminen anafylaktisten oireiden ilmaantuessa. Ruokasiedätyshoitomuodot antavat lupaavia tuloksia ruoka-allergian hoidossa. Erityisesti suun kautta tapahtuvaa siedätystä pidetään parhaana siedätyshoitomuotona. Ruoka-allergian ohjauksessa on tärkeää potilaslähtöisyys. Ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota varsinkin varautumiseen kodin ulkopuolella tapahtuviin vahinkoaltistuksiin.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta aikuisten ruoka-allergian olevan kasvava ongelma ja sitä tulisi jatkossa tutkia lisää. Myös diagnosointi- ja hoitokeinojen kehittämiseen tulisi panostaa niissä ilmenevien haasteiden vuoksi. Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjauksesta ei löydy tietoa, joten sitä koskevat jatkotutkimukset olisivat tarpeen.

The aim of this study was to provide information about food allergies in adults, diagnosing and treatment of the allergies, as well as patient education. This study was conducted in cooperation with Pirkanmaa Hospital District. Literature review was employed as the approach and fifteen research articles were selected to this study. The data were analyzed by means of content analysis.

Based on the literature review, the results suggested that food allergies in adults are a growing problem worldwide. Double-blind placebo-controlled food challenge is the gold standard for diagnosis but it is rarely used in clinical situations. The current treatment is to avoid allergens and use self-injectable epinephrine when needed. Food immunotherapy has yielded promising results. Patient education should be based on patient-centred care and a patient’s needs should be taken into account.

More research is needed to evaluate food allergies in adults and to find the best diagnosing and treatment methods. Further research needs to be conducted especially on patient education for adults with food allergies for it to be more effective.