"Musta teatterissa parasta oli kaikki" : Teatterikasvatus osana varhaiskasvatusta

Abstract

Idea opinnäytetyöhön syntyi tekijän henkilökohtaisesta kiinnostuksesta teatterissa käymiseen ja halusta kehittää teatterin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää teatterikasvatuksen mahdollisuuksia osana varhaiskasvatusta ja sitä, miten yhteistyötä näiden tahojen välillä voitaisiin toteuttaa. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa pääajatuksena oli mahdollistaa lapsille kokemuksia ja elämyksiä teatterin parissa. Opinnäytetyössä on huomioitu juuri lasten näkökulma, ja se tuo näkyväksi niitä asioita, joista lapset toiminnassa eniten nauttivat.

Teoriaosuuden pääpaino on työssä käytettyjen käsitteiden kokonaisvaltaisessa kuvaamisessa. Teoriaosuudessa käsitellään teatteri- ja draamakasvatusta, niiden käyttömahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa sekä käsitteiden välisiä eroavaisuuksia, sivuten samalla teatterikasvatuksen käyttömahdollisuuksia nykypäivän varhaiskasvatuksessa. Tämän lisäksi avataan elämyskasvatuksen ja elämyksellisyyden käsitteitä kyseisessä kontekstissa, unohtamatta lasten osallisuuden näkökulmaa.

Opinnäytetyössä haluttiin keskittyä toiminnallisuuteen ja varsinainen tutkimustyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen apuna osallistuvaa havainnointia ja sadutus-menetelmää. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä olivat Soilikin Lastentarha ja Tampereen Työväen Teatteri. Toiminnallinen osuus koostui neljästä toimintapäivästä. Ensimmäinen päivä sisälsi teatteria käsittelevään kirjallisuuteen tutustumisen yhdessä toimintaan osallistuvien lasten kanssa. Toinen päivä sisälsi opastetun vierailun teatterin tiloihin. Tutustumisen kohteina olivat muun muassa teatterin lämpiö, näyttämö, lavastamo, puvustamo sekä näyttelijöiden pukuhuoneet. Kolmantena päivänä lapset pääsivät katsomaan näytelmää Valkoinen sekä tapaamaan teatterinjohtajaa ja näyttelijää. Viimeisenä päivänä lapsia sadutettiin aiheeseen liittyen päiväkodin tiloissa.

Havainnot ja lasten sadutuksesta saatu aineisto käsiteltiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Aineistosta tehtiin yhteenveto ja siinä tuotiin esille niitä asioita, jotka lapset olivat yhteistyössä teatterin kanssa kokeneet hyviksi. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan yhteistyö teatterin kanssa koettiin toimivana ja hyvänä lisänä muuhun kasvatukselliseen toimintaan. Lapset nauttivat uusista kokemuksista, ja muutama lapsi pääsi opinnäytetyön ansiosta ensimmäistä kertaa vierailemaan teatterissa. Lapsissa teatterista saadut kokemukset ja elämykset herättivät monenlaisia pohdintoja, ja näiden kokemusten kautta lapset toivat varhaiskasvatuksessa järjestettävään toimintaan uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia.

The aims of this thesis were to explore the possibilities of theatre education as a part of early childhood education and to find out how this co-operation could be executed. In the functional part of the thesis, the main idea was to offer experiences with the theatre to the children. The focus of the thesis is on the children’s perspective, which brings out the things the children enjoy the most.

The main focus of the theory part is to give a holistic description of the concepts used in the thesis. The theory part discusses theatre and drama education, their applicability in early childhood education, and the differences between the concepts. It also touches on the possibility to use theatre education as a part of today’s early childhood education. Additionally, the concepts of experiential pedagogy and powerful experience are explained, without forgetting the perspective of children’s participation.

In this thesis the main focus was on the practice-side and the actual study was conducted as a qualitative study by using participatory observation and a story crafting method. Co-operation partners in this thesis were day care centre Soilikin Lastentarha (a day-care centre) and TTT-theatre (a theatre in Tampere). The functional part of the thesis consisted of four activity days. The first day involved exploring literature on the theatre world together with the children who participated in the activities. The second day included a guided tour in the theatre. During the tour, children visited, among other things, the green room, the stage, the staging department, the wardrobe department, and the dressing rooms. During the third day, the children got to see a play called “White” and meet the theatre manager and an actor. During the last day, the children participated in story crafting activities on the subject in the day-care centre.

The observations and the data gained from the story crafting sessions were content analysed. The results showed that the cooperation between the theatre and day-care centre was seen as functional and as a positive addition to other pedagogical activities. The children enjoyed the new experiences and a couple of the children got to enjoy their first time in the theatre. The experiences gained from the theatre woke different kinds of deliberations in the children. Through these experiences the children brought new dimensions and perspectives to the activities practiced in early childhood education.