”Storebror övervakar” : En undersökning i finansiella sanktioner och monitoreringen av betalningar

Abstract

Finansiella sanktioner har på den senaste tiden diskuterats flitigt och även finska företag och personer har hamnat på sanktionslistor på grund av krisen i Ukraina. Bristfällig monitorering av betalningsrörelsen kan ge bankerna miljonböter eller i värsta fall blir de svartlistade, vilket betyder att de inte mera kan fungera som bank.

Syftet med detta arbete är att utreda de olika instanserna som utfärdar sanktioner samt undersöka deras inverkan på bankernas betalningsrörelse samt kunder. Ett problem som många banker kämpar med är antalet falska träffar i monitoreringen. Det vill säga ett namn i betalningen ger träff mot sanktionslistan utan att vara objektet för sanktion. Detta orsakar bankerna mycket manuellt arbete och varje riktig eller falsk träff kostar pengar.

Den kvalitativa undersökningen utfördes med två intervjuer. Av den kvalitativa undersökningens resultat kan man dra de slutsatser att monitoreringen av betalningar mot sanktionslistorna påverkar bankerna kostnadsmässigt och är tidskrävande samt rädslan finns för att släppa igenom en betalning som borde ha stoppats.

Viime aikoina talouspakotteista on keskusteltu tiiviisti ja myös suomalaisia yrityksiä ja henkilöitä on liitetty sanktiolistalle johtuen Ukrainan kriisistä. Puutteellinen monitorointi voi aiheuttaa pankeille miljoonien eurojen sakkoja ja pahimmillaan heitä mustamaalataan mikä tarkoittaa että he eivät enää pystyisi toimimaan pankkina.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää ne eri instanssit jotka päättävät sanktioista sekä tutkia sanktioiden vaikutus pankkien maksuliikenteeseen sekä pankin asiakkaille.

Yksi ongelma joka aiheuttaa murheita pankeille on iso määrä false positive osumia. Tarkoittaen että maksu pysähtyisi vaikka ei olisi kysymys sanktion kohteesta mutta koska yksi nimi maksussa täsmää. Tämä vaatii pankeilta manuaalista työtä sekä jokainen osuma maksaa pankille.

Kvalitatiivisen tutkimuksen suoritin kahdella haastattelulla. Kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksesta voi tehdä johtopäätöksen että taloudellisilla sanktioilla ja niiden monitoroinnilla on vaikutuksia maksuliikenteeseen. Monitorointi aiheuttaa kustannuksia sekä on aikaa vievää.

Lately financial sanctions have been discussed a lot and also Finnish companies and persons has been added on sanctions lists due to the crisis in Ukraine. Banks who fails on monitoring payments risks fines up to hundreds of millions or in worst case they might be black-listed, which means they no longer can work as a bank.

The purpose of this thesis is to look into those organizations who decide about sanctions and also to investigate the impact sanctions has on both banks and its customers. One thing that causes banks headache is the amount of false positive hits in the sanctions screening. Meaning a sanction hit on a name in the payment that reminds of a target for sanctions. This causes lot of manual work for the banks and also every hit detected in the sanctions screening costs money.

The empirical part was made through two different interviews. The survey showed that sanctions screening causes extra costs for financial institutions and time-consuming. The fear of accidently send a payment that should have been stopped is always constant.