Henkilökunnan kokemuksia omatoimikirjastoista
Blomqvist, Janne (2015)
Blomqvist, Janne
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319135
Tiivistelmä
Kehittämistyö käsittelee kirjaston henkilökunnan omakohtaisia kokemuksia omatoimikirjastoista. Laadullisen tutkimuksen taustalla on Raaseporin Tenholassa sijaitsevan kirjaston muuttuminen kohti omatoimisuutta. Tutkimukseen haastateltiin kolmen vastaperustetun omatoimikirjaston henkilökuntia. Lisäksi taustamateriaalina käytettiin muita kirjaston henkilökuntia koskevia tutkimuksia. Kävi ilmi, että omatoimikirjaston henkilökuntien kokemuksista on vähän aikaisempaa tutkimusta.
Tarkoituksena oli selvittää haastateltavien kokemuksia ja niiden vertautumista muihin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina vuonna 2014 vasta-avattujen omatoimikirjastojen henkilökunnille Inkoossa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi kysyttiin puoli vuotta avaamisen jälkeen sähköpostitse, miten omatoimikirjastolla on mennyt. Haastattelujen tulokset litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Henkilökuntien haastatteluista nousi esiin kahdeksan omatoimikirjaston kokemuksia kuvaavaa pääkategoriaa. Omatoimikirjaston myötä työmäärän koettiin lisääntyneen. Haasteita ja uhkia ovat resurssien väheneminen ja mahdollinen ilkivalta. Tilojen hyötykäytön ja aukiolon lisääntyminen lisää mahdollisuuksia. Suurimpia pelkoja ja uhkia ovat järjestyshäiriöt, resurssien väheneminen ja päättäjien lyhytnäköisyys. Toiveita ja odotuksia ladataan tietoisuuden lisääntymiseen ja kirjastojen säilymiseen. Tulevaisuudessa omatoimikirjastot lisääntyvät. Henkilökunnat neuvovat suosimaan yhtä (laite)toimittajaa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä omatoimikirjastoon ja sen palveluun, mutta ovat toisaalta huolissaan työntekijöiden työpaikoista.
Sisällönanalyysiprosessin jälkeen lopputulokseksi muodostui omatoimikirjaston mahdollisimman hyvän suunnittelun, ennakoinnin, opastuksen, perehdytyksen ja markkinoinnin tärkeys. Projektiin on myös syytä uhrata riittävästi aikaa. Muutosta johtavalta esimieheltä vaaditaan ihmisten johtamisen, organisoinnin ja yhteistyön taitoja erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa. Kehittämistyön tulokset ovat hyvin samankaltaisia Suomen ja Pohjoismaiden kokemusten kanssa. Työn lisääntymisestä ja tietyistä haasteista huolimatta omatoimikirjasto koetaan positiivisena asiana, joka näkyy kirjastojen määrän lisääntymisenä.
On syytä painottaa, että omatoimikirjasto ei toimi ilman osaavaa kirjastohenkilökuntaa. Tämä on erityisen tärkeää taloudellisesti kovina aikoina, jolloin laaditaan leikkauslistoja ja harkitaan jopa lainsäädännöllä kirjaston ja ylipäätään kulttuurin supistamista.
Tarkoituksena oli selvittää haastateltavien kokemuksia ja niiden vertautumista muihin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina vuonna 2014 vasta-avattujen omatoimikirjastojen henkilökunnille Inkoossa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi kysyttiin puoli vuotta avaamisen jälkeen sähköpostitse, miten omatoimikirjastolla on mennyt. Haastattelujen tulokset litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Henkilökuntien haastatteluista nousi esiin kahdeksan omatoimikirjaston kokemuksia kuvaavaa pääkategoriaa. Omatoimikirjaston myötä työmäärän koettiin lisääntyneen. Haasteita ja uhkia ovat resurssien väheneminen ja mahdollinen ilkivalta. Tilojen hyötykäytön ja aukiolon lisääntyminen lisää mahdollisuuksia. Suurimpia pelkoja ja uhkia ovat järjestyshäiriöt, resurssien väheneminen ja päättäjien lyhytnäköisyys. Toiveita ja odotuksia ladataan tietoisuuden lisääntymiseen ja kirjastojen säilymiseen. Tulevaisuudessa omatoimikirjastot lisääntyvät. Henkilökunnat neuvovat suosimaan yhtä (laite)toimittajaa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä omatoimikirjastoon ja sen palveluun, mutta ovat toisaalta huolissaan työntekijöiden työpaikoista.
Sisällönanalyysiprosessin jälkeen lopputulokseksi muodostui omatoimikirjaston mahdollisimman hyvän suunnittelun, ennakoinnin, opastuksen, perehdytyksen ja markkinoinnin tärkeys. Projektiin on myös syytä uhrata riittävästi aikaa. Muutosta johtavalta esimieheltä vaaditaan ihmisten johtamisen, organisoinnin ja yhteistyön taitoja erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa. Kehittämistyön tulokset ovat hyvin samankaltaisia Suomen ja Pohjoismaiden kokemusten kanssa. Työn lisääntymisestä ja tietyistä haasteista huolimatta omatoimikirjasto koetaan positiivisena asiana, joka näkyy kirjastojen määrän lisääntymisenä.
On syytä painottaa, että omatoimikirjasto ei toimi ilman osaavaa kirjastohenkilökuntaa. Tämä on erityisen tärkeää taloudellisesti kovina aikoina, jolloin laaditaan leikkauslistoja ja harkitaan jopa lainsäädännöllä kirjaston ja ylipäätään kulttuurin supistamista.