Ikäihmisten elämänlaatu ympärivuorokautisessa laitoshoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien asukkaiden subjektiivista elämänlaatua ja sitä mikä siihen vaikuttaa. Haastattelut toteutettiin Sahanmäen palvelukeskuksen asukkaille Hyvinkäällä.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastattelut toteutettiin yksilölöllisinä teemahaastatteluina, kunkin haastateltavan omassa huoneessa. Haastattelurungon teemat tulivat elämänlaadun neljästä ulottuvuudesta eli fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja ympäristöulottuvuudesta. Haastatteluihin osallistui kuusi Sahanmäen palvelukeskuksen asukasta. Jokaisen osaston tiiminvetäjä valitsi haastateltavat ja itse kävin varmistumassa sopivuudesta sekä vapaaehtoisuudesta. Aineiston analyysi tehtiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että ikäihmisten subjektiivinen eli koettu elämänlaatu on vähintäänkin tyydyttävä. Elämänlaatuun positiivisesti vaikuttavat muun muassa kivuttomuus, avun saanti tarvittaessa ja läheiset. Elämänlaatuun kielteisesti vaikuttavat muun muassa, yksinäisyys, läheisten/ystävien tapaaminen harvemmin kuin he olisivat halunneet ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteet.

Joihinkin elämänlaatuun kielteisesti vaikuttaviin asioihin voitaisiin mahdollisesti saada muutoksia esimerkiksi sillä, että henkilökunta saisi opastusta asukkaiden motivoimiseen. Asukkailla ei välttämättä ole motivaatiota lähteä esimerkiksi virkistyshetkiin ilman, että heitä kannustetaan siihen. Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä voisivat edistää erilaiset virkistyshetket osastoilla, joita kyllä osastoilla jonkin verran jo onkin. Asukkaiden sosiaalisia suhteita voitaisiin edistää myös tekemällä yhteistyötä eri osastojen välillä enemmän.

The purpose of this thesis was to clarify the residents’ subjective quality of life in the around-the-clock institutional care as well as the factors which affected it.

In the thesis a qualitative research method was used. The interviews were carried out as thematic interviews, individually in each interviewee's own room in service centre of Sahanmäki in Hyvinkää. The four dimensions, in other words physical, psychological and social of the quality of life as well as environment dimension became themes of the interview body. Six residents of the service center of Sahanmäki participated in the interviews. The team leader of every department chose the interviewees. The suitability and voluntariness were separately ensured. The data were analysed by using theory-driven content analysis.

It was found that the elderly persons' subjective i.e. experienced quality of life was at least satisfactory. Positive effects on the quality of life were for example painlessness, assistance when needed and relatives. Negative effects on the quality of life were loneliness, meeting of the relatives and/or friends less often than they would have wanted, as well as having the limitations of the physical ability to function.

Changes could be possibly obtained to some matters which affect the quality of life negatively for example on the fact that the staff would get guidance for the motivating of residents. The different recreational moments could promote a unity and social relations between the departments.