Fysisk aktivitet och depression : En systematisk litteraturstudie

Abstract

I Finland blir runt fem procent av befolkningen diagnostiserade med depression varje år. Enligt flera studier kan fysisk aktivitet påverka positivt på psyket och lindra känslor av depression. Syftet med denna studie är att öka kännedom för fysiska aktivitetens positiva hälsoeffekter vid depression samt undersöka vad de senaste studierna visar om ämnet. Frågeställningarna var: 1) Lindrar fysisk aktivitet depression enligt studier gjorda efter 2010? 2) Har formen av fysisk aktivitet en betydelse för att lindra depression? 3) Har längden på träningsinterventionerna eller mängden fysisk aktivitet en betydelse för att lindra depression? Frågeställningarna besvarades genom en systematisk litteraturstudie. Alla studier var publicerade efter 2010 och kvalitetsgranskade. Resultaten visade att depressionen lindrades i de flesta studierna, men inte i alla. Ingen studie visade en försämrad depression efter interventionen eller undersökningen. Lågintensiv fysisk aktivitet visade vara en aning effektivare form av fysisk aktivitet än de andra. Studien kom fram till att de kortaste interventionerna med mest fysisk aktivitet i veckan lindrade alla depression. Fysisk aktivitet som anses njutbart och utförs mer än två gånger i veckan i kombination med psykoterapi kunde vara ett alternativ för vård vid depression. Fysisk aktivitet har liknande effekter på depression som depressionmediciner, därför borde dess positiva effekter få större uppmärksamhet.

Suomessa diagnosoidaan masennus noin viidellä prosentilla väestöllä vuosittain. Useiden tutkimusten mukaan fyysisellä aktiivisuudella voi olla myönteinen vaikutus mielialaan sekä lievittää masennusoireita. Tämän työn tarkoituksena oli lisätä tietoa ja fyysisen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista masennukseen ja tutkia viimeisimpien tutkimusten tuloksia aiheesta. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Lievittääkö fyysinen aktiivisuus masennusta vuoden 2010 jälkeen tehtyjen tutkimusten mukaan? 2) Onko liikuntamuodolla merkitystä masennuksen lieventämisessä? 3) Onko intervention pituudella tai fyysisen aktiivisuuden määrällä merkitystä masennuksen lieventämisessä? Kysymyksiin vastattiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kaikki artikkelit olivat julkaistu vuoden 2010 jälkeen ja laatutarkistettu. Tulokset osoittivat, että masennustasot alenivat useimmissa tutkimuksissa, muttei kaikissa. Yhdessäkään tutkimuksessa ei havaittu korkeampia masennustasoja interventioiden tai tutkimusten jälkeen. Matala-intensiivinen harjoittelu todettiin olevan hieman tehokkaampi laji masennustasojen laskemiseksi kuin verrattuna muihin lajeihin. Lyhyimmät interventiot, joissa oli eniten viikottaista fyysistä aktiivisuutta, vähensivät kaikki masennustatasoja. Miellyttäväksi koettu liikuntaharjoitus, joka suoritetaan vähintään kahdesti viikossa ja toteutetaan psykoterapian yhteydessä, voisi olla vaihtoehtohoito masennuksen hoidossa. Liikunnalla on samankaltainen vaikutus masennukseen, kuin masennuslääkkeillä. Siksi olisi suotavaa, että sen myönteiset vaikutukset saisivat enemmän huomiota.

In Finland, around five percent of the population are diagnosed with depression each year. According to several studies, physical actitivity can have a positive impact on the psyche and alleviate feelings of depression. The purpose of this project was to increase knowledge of the positive impacts from physical activity on depression and explore what the latest studies said about the subject. The research questions were: 1) Does physical activity alleviate depression, according to studies done after 2010? 2) Does the form of physical activity play a role in alleviation of depression? 3) Does the length of the intervention or the amount of physical activity play a role in alleviation of depression? These questions were answered through a systematic literature review. All articles were published after 2010 and peer-reviewed. Results showed that depression levels were lowered in most studies, but not in all. No study showed higher depression levels after the intervention or survey. Low intensity training was found to be a slightly more effective form of physical activity than others. The shortest interventions with the most amount of physical activity per week showed alleviation in depression in all studies. Physical activity considered pleasurable and performed more than twice a week in combination with psychotherapy could be an option for treatment of depression. Physical activity has similar effects on depression as antidepressive medicine, therefor it’s positive effects should get more attention.