Muistojeni laulut : musiikin vaikutus käytösoireisen muistisairaan hoidossa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia musiikilla on muistisairaan ihmisen käytösoireisiin. Tutkimukseni yhteistyökumppanina toimi tehostetun asumispalvelun yksikkö Pohjois-­Pohjanmaalta. Asukkaiden yksityisyyden turvaamiseksi, en kerro työssäni yksiköstä tarkempia tietoja.

Tutkimus on toteutettu toimintatutkimusta ja tapaustutkimusta soveltaen. Suoritin keväällä 2015 kolmen viikon tutkimusjaksot tehostetun palveluasumisen yksikössä Pohjois-­Pohjanmaalla. Yksiköstä mukana tutkimusjaksolla oli kolme asukasta. Jokaisen asukkaan kanssa pidin henkilökohtaisesti suunnitellun musiikkituokion kaksi kertaa viikossa kolmen viikon ajan, yhteensä siis kuusi kertaa.

Keskeisimpiä tutkimustuloksia oli, että musiikin vaikutukset olivat asukkaaseen nähden hyvin yksilökohtaisia. Välittömät lyhytaikaiset positiiviset vaikutukset olivat helpommin havainnoitavissa kuin pitkäaikaiset hoitotyöhön ulottuvat vaikutukset, joita ei juuri esiintynyt kolmen viikon mittaisella tutkimusjaksolla. Merkittäviä lyhytaikaisia vaikutuksia olivat asukkaan rauhoittuminen, kontaktin paraneminen sekä mielialan koheneminen. Havainnoinnin perusteella positiivisiin reaktioihin vaikuttivat musiikin tempo, sävelkorkeus, äänenvoimakkuus ja laulun tunnettavuus.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikin käyttö hoitotyössä voi avata vuorovaikutuksen mahdollisuuksia käytösoireisen muistisairaan ja hoitohenkilökunnan välille ja näin ollen vähentää käytösoireiden ilmenemistä arjessa. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti arjessa tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden kanssa.

The goal of my research was to find out what kind of impacts music has on behav-­ ioral symptoms of a person with memory disorder. The cooperation partner in this research was the 24-­hour service housing in Northern Ostrobothnia. To protect the privacy of residents, I will not tell exact facts about the 24-­hour service housing in question.

The research has been put into practice adapting activity analysis and case study. The research methods have been applied. I did my three week lasting research periods in spring 2015 in the 24-­hour service housing in Northern Ostrobothnia. Three residents took part in the research period. With each one of them I kept per-­ sonally premeditated music sessions twice a week for three weeks, altogether six times.

Part of the main results was that the effects of music were very individual. The direct positive short-­term effects were more observable than long-­term effects, which would be reflected in nursing and which are not just found in a three-­week -­long research period. Significant short-­term effects were calming down, better contact and higher mood. On the basis of observation, factors that were affecting positive reactions were the speed of music, pitch, volume and the fact that a song was fa-­ miliar.

The conclusion is that using music as a method in nursing can open opportunities in interaction with a person who has behavioral symptoms due to memory disorder and medical staff. This could reduce the occurrence of behavioral symptoms in eve-­ ryday life. The results of my research can be used especially in everyday life with residents who have been part of my research.