Jatkuvan parantamisen kulttuurin kehittäminen valmentavalla tiimin johtamisella
Lod, Henri (2015)
Lod, Henri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920091
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli jatkuvan parantamisen kulttuurin kehittäminen teknologiateollisuudessa toimivan noin 900 henkilöä työllistävän yrityksen laatutiimissä. Yritys oli tehnyt valinnan siirtyä keskitetystä toiminnan kehittämisestä kohti organisaatioon integroitua jatkuvan parantamisen toimintamallia. Tutkimuksen tavoitteena oli vaikuttaa kohdeorganisaation yhden tiimin kulttuurimuutoksen käynnistämiseen valmentavan tiimin johtamisen opeilla ja jatkuvan parantamisen työkaluilla. Tähän opinnäytetyöhön koostettiin tutkijan havainnot reilun kahden vuoden ajalta.
Teoriaosuus alkaa käsittelemällä suomalaisen työntekijän arvomaailman vaikutusta töissä motivoitumiseen ja esimiehen johtamistyylin vaikutusta työntekijän motivaatioon. Tästä edetään teoriaan kulttuurimuutoksen läpiviemiseksi tiimissä ja lopuksi tarkastellaan jatkuvan parantamisen työkalujen teoreettisia toimintamalleja.
Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin kaksi ja puoli vuotta kestäneen toimintatutkimuksen aikana. Perusjoukoksi valikoitui alussa 8 henkilön tiimi, jonka esimiehenä tutkija toimi. Tutkimuksen kuluessa tiimin koko kasvoi 15 henkilöön, joten tutkittavan ryhmän muutos aiheutti oman vaihtelunsa tulosten seurantaan.
Tulosten mukaan tiimille tulee rakentaa missio, visio ja strategia jatkuvan parantamisen käynnistämiseksi. Valmentava johtaminen toimii tämän jälkeen energisoivana voimana tiimin jatkuvan parantamisen kulttuurin kehittämisessä. Tiimin sisäinen tiedon jakaminen nousi tuloksissa esille jatkuvan parantamisen edellytyksenä.
Merkittävimmiksi jatkokehitysehdotuksiksi valikoitui esimiesten ajankäytön priorisointi valmentavaan johtamiseen ja vision ylläpitämiseen sekä toimintamallien tarkka määrittely sidosryhmien kanssa toiminnan jatkuvan parantamisen mahdollistamiseksi.
Teoriaosuus alkaa käsittelemällä suomalaisen työntekijän arvomaailman vaikutusta töissä motivoitumiseen ja esimiehen johtamistyylin vaikutusta työntekijän motivaatioon. Tästä edetään teoriaan kulttuurimuutoksen läpiviemiseksi tiimissä ja lopuksi tarkastellaan jatkuvan parantamisen työkalujen teoreettisia toimintamalleja.
Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin kaksi ja puoli vuotta kestäneen toimintatutkimuksen aikana. Perusjoukoksi valikoitui alussa 8 henkilön tiimi, jonka esimiehenä tutkija toimi. Tutkimuksen kuluessa tiimin koko kasvoi 15 henkilöön, joten tutkittavan ryhmän muutos aiheutti oman vaihtelunsa tulosten seurantaan.
Tulosten mukaan tiimille tulee rakentaa missio, visio ja strategia jatkuvan parantamisen käynnistämiseksi. Valmentava johtaminen toimii tämän jälkeen energisoivana voimana tiimin jatkuvan parantamisen kulttuurin kehittämisessä. Tiimin sisäinen tiedon jakaminen nousi tuloksissa esille jatkuvan parantamisen edellytyksenä.
Merkittävimmiksi jatkokehitysehdotuksiksi valikoitui esimiesten ajankäytön priorisointi valmentavaan johtamiseen ja vision ylläpitämiseen sekä toimintamallien tarkka määrittely sidosryhmien kanssa toiminnan jatkuvan parantamisen mahdollistamiseksi.