Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Keho kumppaniksi ihmetellen, kokien ja oppien : ahdistuksen säätely psykofyysisessä fysioterapiassa
Laitinen, Hannele (2015)
Laitinen, Hannele
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920109
Tiivistelmä
Ahdistus on ollut ihmettelyn ja mielenkiinnon kohteeni arjessa ja fysioterapeutin työssä syksystä 2012 lähtien. Kehittämistehtävän tavoitteena oli päivittää omaa osaamistani ja fysioterapeuttista työkalupakkiani ahdistuksen näkökulmasta. Kehittämistehtävän oli tarkoitus toimia psykofyysisen fysioterapian työvälineenä opettaessani ahdistuksen säätelyä kehon kautta. Tarkoitus oli käyttää sitä ahdistuksen säätelyn opettamisessa aina kouluikäisistä vanhuksiin asti. Kehittämistehtävän tavoite ja tarkoitus täyttyivät.
Kehittämistehtävä jakautuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään ahdistusta osana elämää, lääketieteen määrittelemiä ahdistuneisuushäiriöitä ja ahdistuksen kehollisuutta. Kehollisuuteen liittyen määritellään käsitettä kehomieli ja kehotietoisuus ja korostetaan kehon kautta tapahtuvan työskentelyn merkitystä. Ahdistus, stressireaktio, vireystila ja autonominen hermosto liittyvät toisiinsa, joiden välisiä yhteyksiä avataan. Ensimmäinen osa toimii psykoedukaation tukena asiakkaan kanssa työskennellessä.
Toisessa osassa käsitellään vuorovaikutussuhteen ja kokemuksellisen oppimisen merkitystä psykofyysisessä fysioterapiassa ja ahdistuneen asiakkaan kanssa työskenneltäessä. Lisäksi kannustetaan yksilöllisten oppimistyylien pohtimiseen.
Kolmanteen osaan on koottu ajatuksia ja välineitä ahdistuksen arvioinnin ja seurannan tueksi. Kehittämistehtävässä korostuu liukuakseliajattelu, visuaalinen analoginen asteikko 0-10, jonka avulla voi määrittää ja keskustella monista asioista.
Neljäsosa keskittyy psykofyysiseen fysioterapiaan ja tietoiseen läsnäoloon, siihen miten huomioida kehoa, kehotietoisuutta. Kehotietoisuutta voi harjoitella suuntaamalla huomion kehon tasapainoiseen asentoon, vapaaseen hengitykseen, tasapainoiseen liikkeeseen ja liikkumiseen eli aistien avulla kehoon ja kehosta ulospäin. Miten voi oppia olemaan oman kehon kumppani? Miten voi säädellä ahdistusta hyväksyen sen osaksi elämää ja arjen tilanteita?
Viidennessä osassa korostetaan kotiharjoittelun merkitystä ja pohditaan toimivia kotiharjoittelun tapoja, palautteen antamista ja palkitsemista. Säännöllisen ja omaan arkeen sopivan kotiharjoittelun avulla tulokset ovat taattuja.
Tervetuloa ihmettelemään, kokemaan ja oppimaan ahdistuksen säätelystä psykofyysisessä fysioterapiassa ja ystävystymään oman kehon kanssa.
Kehittämistehtävä jakautuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään ahdistusta osana elämää, lääketieteen määrittelemiä ahdistuneisuushäiriöitä ja ahdistuksen kehollisuutta. Kehollisuuteen liittyen määritellään käsitettä kehomieli ja kehotietoisuus ja korostetaan kehon kautta tapahtuvan työskentelyn merkitystä. Ahdistus, stressireaktio, vireystila ja autonominen hermosto liittyvät toisiinsa, joiden välisiä yhteyksiä avataan. Ensimmäinen osa toimii psykoedukaation tukena asiakkaan kanssa työskennellessä.
Toisessa osassa käsitellään vuorovaikutussuhteen ja kokemuksellisen oppimisen merkitystä psykofyysisessä fysioterapiassa ja ahdistuneen asiakkaan kanssa työskenneltäessä. Lisäksi kannustetaan yksilöllisten oppimistyylien pohtimiseen.
Kolmanteen osaan on koottu ajatuksia ja välineitä ahdistuksen arvioinnin ja seurannan tueksi. Kehittämistehtävässä korostuu liukuakseliajattelu, visuaalinen analoginen asteikko 0-10, jonka avulla voi määrittää ja keskustella monista asioista.
Neljäsosa keskittyy psykofyysiseen fysioterapiaan ja tietoiseen läsnäoloon, siihen miten huomioida kehoa, kehotietoisuutta. Kehotietoisuutta voi harjoitella suuntaamalla huomion kehon tasapainoiseen asentoon, vapaaseen hengitykseen, tasapainoiseen liikkeeseen ja liikkumiseen eli aistien avulla kehoon ja kehosta ulospäin. Miten voi oppia olemaan oman kehon kumppani? Miten voi säädellä ahdistusta hyväksyen sen osaksi elämää ja arjen tilanteita?
Viidennessä osassa korostetaan kotiharjoittelun merkitystä ja pohditaan toimivia kotiharjoittelun tapoja, palautteen antamista ja palkitsemista. Säännöllisen ja omaan arkeen sopivan kotiharjoittelun avulla tulokset ovat taattuja.
Tervetuloa ihmettelemään, kokemaan ja oppimaan ahdistuksen säätelystä psykofyysisessä fysioterapiassa ja ystävystymään oman kehon kanssa.