Ammattikalastajien työtapaturmat : vuosina 2000–2014
Mäkinen, Teemu (2015)
Mäkinen, Teemu
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920018
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastoimia ammattikalastajien työtapaturmia vuosien 2000 ja 2014 väliseltä ajalta. Työ on rahoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahan avulla. Tilastot sisälsivät myös perustiedot kaikista maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vakuuttamista ammattikalastajista. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa kalastajien työturvallisuuden parantamiseksi.
Tarkastelujakson aikana on tilastoitu yhteensä 550 ammattikalastajille sattunutta työtapaturmaa. Ammattikalastajien työtapaturmia sattuu enemmän miehille kuin naisille sekä enemmän suomenkielisille kuin ruotsinkielisille. Merialueella kalastettaessa sattuneita työtapaturmia on tilastoitu enemmän kuin sisävesillä sekä kylminä kuukausina enemmän kuin lämpiminä kuukausina. Yleisin tapaturman aiheuttaja on liukastuminen, josta seurasi useimmiten ylä- tai alaraajan sijoiltaanmeno tai nyrjähdys. Yleensä vammat ovat vaatineet muutaman päivän sairausloman, mutta vakavilta vammoilta ei ole vältytty. Tapaturmista kuusi johti ammattikalastajan kuolemaan.
Ammattikalastajan työ on erittäin vaarallista. Ammattikalastajia pitäisi muistuttaa ammatin vaarallisuudesta tiedottamalla ja tekemällä lisätutkimuksia tapaturmista. Tapaturmien vähentämiseksi kiirettä ja turhaa liikkumista aluksella on vältettävä. Suurin osa tapaturmista on omia huolimattomuusvirheitä. Nämäkin tapaturmat olisi voitu välttää yleistä huolellisuutta noudattaen.
Tarkastelujakson aikana on tilastoitu yhteensä 550 ammattikalastajille sattunutta työtapaturmaa. Ammattikalastajien työtapaturmia sattuu enemmän miehille kuin naisille sekä enemmän suomenkielisille kuin ruotsinkielisille. Merialueella kalastettaessa sattuneita työtapaturmia on tilastoitu enemmän kuin sisävesillä sekä kylminä kuukausina enemmän kuin lämpiminä kuukausina. Yleisin tapaturman aiheuttaja on liukastuminen, josta seurasi useimmiten ylä- tai alaraajan sijoiltaanmeno tai nyrjähdys. Yleensä vammat ovat vaatineet muutaman päivän sairausloman, mutta vakavilta vammoilta ei ole vältytty. Tapaturmista kuusi johti ammattikalastajan kuolemaan.
Ammattikalastajan työ on erittäin vaarallista. Ammattikalastajia pitäisi muistuttaa ammatin vaarallisuudesta tiedottamalla ja tekemällä lisätutkimuksia tapaturmista. Tapaturmien vähentämiseksi kiirettä ja turhaa liikkumista aluksella on vältettävä. Suurin osa tapaturmista on omia huolimattomuusvirheitä. Nämäkin tapaturmat olisi voitu välttää yleistä huolellisuutta noudattaen.