Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Uuden metsänhoitoyhdistyslain vaikutus Metsänhoitoyhdistys Muhoksen jäsenmäärään

Mankinen, Teemu (2015)

 
Avaa tiedosto
Mankinen_Teemu.pdf (1.053Mt)
Lataukset: 


Mankinen, Teemu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020209
Tiivistelmä
Uusi metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden 2015 alussa. Lain myötä metsän-omistajilta poistui pakollinen metsänhoitomaksu. Lain tavoitteena on ollut tasapuolistaa metsäsektorilla toimivien palveluntarjoajien kilpailua. Tämän seurauksena metsänhoitoyhdistykset ovat alkaneet keräämään jäseniltään vapaaehtoista jäsenmaksua.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen alueen metsänomistajien mielipiteitä uudesta metsänhoitoyhdistyslaista ja sen myötä vapaaehtoiseksi tulleesta jäsenyydestä. Tärkeimpänä selvitettävänä asiana oli se, kuinka moni metsänomistaja pitää hyvänä asiana vapaaehtoiseen jäsenmaksuun siirtymistä. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin syitä jäsenyydestä eroamiseen sekä jäsenyyden jatkamiseen. Metsänomistajilta kysyttiin myös mielipiteitä yhdistyksen tarjoamista palveluista.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä. Kyselyn vastaajiksi arvottiin Metsänhoitoyhdistys Muhoksen jäsenrekisteristä 300 metsänomistajaa, jotka ovat aikaisemmin olleet pakollisen metsänhoitomaksun piirissä. Kyselyyn vastasi 76 metsänomistajaa, ja vastausprosentiksi muodostui 25,3 prosenttia.
Tutkimuksessa selvisi, että noin 68 prosenttia metsänomistajista piti vapaaehtoiseen jäsenyyteen siirtymistä hyvänä asiana. Jäsenyydessä pysyneillä yleisimpänä syynä jäsenyydessä jatkamiseen oli, että he uskovat hyötyvänsä jäsenyydestä. Lisäksi yhdistyksen tarjoamia palveluita pidettiin hyvänä ja tarpeellisina. Jäsenyydestä eronneiden yleisin syy eroamiseen oli, että he kokevat jäsenyyden turhaksi. Yleisimmät syyt tähän olivat, että metsätyöt tehdään joko itse tai teetetään ne jossain muussa metsäorganisaatiossa. Näin ollen yhdistyksen palveluille ei ollut tarvetta.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste