Toimintaterapian terminologia Suomessa : pilotti ENOTHE:n protokollaa soveltaen

Abstract

Terminologia on olennainen osa suomalaista toimintaterapiaa. Suomalaiset toimintaterapeutit käyttävät työssään vieraskielistä lähdemateriaalia, jonka pohjalta he kääntävät ja tulkitsevat alan keskeisiä termejä vaihtelevasti. Terminologia ei siis ole vakiintunutta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi TERHY-tulosalueen kansallinen Toimintaterapian Terminologia -projekti, jonka päämääränä on suomalaisen toimintaterapian terminologian yhtenäistäminen. Projektin taustalla vaikuttavat ENOTHE:n Terminology Project 1-2, Suomen Toimintaterapeuttiliiton organisoima konsensuskokous ja Toimintaterapian kouluttajien verkosto (Topit).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka toimintaterapian asiantuntijat arvioivat toimintaterapian keskeisten termien käännösten laatua sekä miten delfoi tutkimusmenetelmänä toimii tämän kaltaisessa terminologiatyössä. Tutkimusjoukko, n=11, valittiin delfoimenetelmän sekä COTEC:n ja ENOTHE:n asiantuntijakriteerien mukaisesti. Tutkielma koostui kyselylomakkeesta ja yksilöhaastatteluista. Termien validoinnissa noudatettiin ENOTHE:n asettamaa protokollaa sekä Sanastokeskuksen terminologiatyössä käyttämää termin laatuluokitusta.

Asiantuntijat arvioivat termien käännösten laatua vaihtelevasti. Delfoi toimi tämän tyyppisen sanastotyön menetelmänä hyvin. Ennalta määritellyt kaksi kierrosta eivät kuitenkaan riittäneet täyden konsensuksen saavuttamiseen koko aineistosta. Täysi konsensus saavutettiin vain 16,7 % aineistosta. Tästä huolimatta hyväksyttäviin tuloksiin päästiin yli 50 % termeistä. Termit, joiden käännöksiä on käytetty suomenkielisessä lähdekirjallisuudessa, ja jotka pohjaavat ammatillisiin teorioihin arvioitiin yhteneväisesti hyväksyttäviksi. Vieraampien termien kohdalla käännösten laatua arvioitiin vaihtelevasti. Nämä termit vaatinevat vielä lisää työstämistä yhtenäisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tämän pilotin perusteella voidaan todeta, että suomalaisen toimintaterapian terminologia on vakiintumatonta. Kesken jääneiden termien käsittelyä voitaisiin jatkaa useammalla delfoi-kierroksella tai sanastokokouksella. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia on mahdollista siirtää myös muuhun keskusteluun sekä tutkimusryhmille työskentelyn pohjaksi.

Terminology is an essential part of Finnish occupational therapy. Finnish occupational therapists use foreign language source material as their basis for translations and interpretations for key terms in their field to varying degrees in their work. The terminology is not well-established. This study is part of the TERHY profit area national Occupational Therapy Terminology Project which aims for unity of the core concepts of Finnish occupational therapy. The project is constructed from ENOTHEs Terminology Project 1-2 and the consensus conference organized by the Finnish Occupational Therapist Association as well as the Occupational Therapy educators’ network.

The aim of this study was to find out how Finnish occupational therapy experts evaluate the quality of occupational therapy key term translations and how well the Delphi research method works in this kind of terminology. The study group, n = 11, was selected by the expert criteria of how the Delphi method as well as COTEC and ENOTHE are defined. The study consists of a questionnaire and individual interviews. The terms were validated according to ENOTHEs protocol and by using the quality classification used by the Terminology Centre.

The quality of translation of terms was evaluated variously by the experts. The Delphi method worked well in this type of terminology. Predefined two rounds were not enough to reach full consensus of the entire material. Despite the fact that full consensus was achieved in only 16.7% of the entire material, acceptable results were more than 50% of all the terms. The terms which have been used in Finnish translations of the literature and which are based on professional theories were evaluated consistently for approval. For the less familiar terms the quality of translations were variously categorized. These less familiar terms will probably need additional work in order to achieve a coherent result.

Based on this pilot Finnish occupational therapy terminology is not well-established. The processing of incomplete terms could be continued by adding the Delphi rounds or by definition meeting. The results of this study are possible to transfer to other discussions or research groups as a basis.