Masennuksen vuoksi sairauslomalla olevan työntekijän työhönpaluuseen vaikuttavat tekijät

Abstract

Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja masennuksesta johtuvien vuotuisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat suuret. Aihe liittyy viimeaikaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun työurien pidentämisestä. Työntekijöiden työurien pidentämiseksi on jo tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka velvoittavat työntekijää, työnantajaa ja työterveyshuoltoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tekijät vaikuttavat masennukseen sairas-tuneen työntekijän työhönpaluuseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa masentuneen työntekijän työhönpaluuta tukeville tahoille kuten esimiehille, työyhteisöille, työterveyshuolloille ja kuntoutuksen ammattilaisille.

Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku tehtiin englannin-kielisillä asiasanoilla PubMed-, Cinahl- ja Academic Search Elite -viitetietokannoista. Lopullinen aineisto muodostui viidestä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Masennuksen vuoksi sairauslomalla olevan työntekijän työhönpaluuseen vaikuttavat tekijät ovat yksilöön, terveyteen, työhön sekä esimiestyöhön ja johtamiseen liittyviä. Yksilön tausta, ihmissuhteet ja erityisesti persoonallisuus ja asenteet vaikuttavat oleellisesti työhönpaluun onnistumiseen. Terveydentilaan ja hoitoon liittyvät tekijät voivat olla joko työhönpaluuta hidastava tai edistävä tekijä. Onnistuneen työhönpaluun edellytyksenä on toimiva ja kannustava työyhteisö, jossa myös esimiehet ja johto tukevat työntekijää.

Depression is a significant cause of work disability in our country, and the annual costs of sickness absence and disability pensions caused by depression are major. The issue is related to the recent social debate of longer careers. Some legislative reformations that obligate employees, employers and occupational health care have already been made to prolong working careers.

The purpose of the thesis was to examine which factors affect an employee’s return to work after a sickness absence due to depression. The aim was to produce information for the supervisors, work communities, occupational health care units and rehabilitation professionals who support the return to work of a depressed employee.

An integrated literature review was used as a method. The data was collected from the PubMed, Cinahl and Academic Search Elite databases by using English subject terms. The final data consisted of five academic research articles. The data was analysed by using inductive content analysis.

The factors affecting an employee’s return to work are related to the individual in question, health, work as well as to management and leadership. The person’s background, relationships and especially personality and attitudes are relevant factors in the success of the return-to-work process. The factors related to health and treatment can be either impeding or promotive. A precondition to a successful return to work is a functioning and supportive work community, where also the supervisors and leaders support the employees.