Qvidjan kartanolinnan ja kartanon piha-alueiden kasvillisuuden kehittämissuunnitelma
Öhman, Marie (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520775
Tiivistelmä
Paraisilla Lemlahden rannalla sijaitsee Suomen vanhin kartano Qvidja. Qvidjan alue siirtyi alkuvuodesta 2015 uudelle omistajalle Ilkka Herlinille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa uudelle isäntäperheelle, mitä kasvillisuutta Qvidjan alueella löytyy nykyisin ja mitä alueella on ennen ollut sekä tehdä näiden kerättyjen tietojen pohjalta Qvidjan alueen kasvillisuuden kehityssuunnitelmaa. Opinnäyte työn toimeksiantajana toimi Qvidja gård.
Työtä varten keräsin historiallista tietoa Qvidjan alueesta kirjallisista lähteistä. Haastattelin työtä varten sekä Qvidjan alueen nykyistä omistajaa Ilkka Herliniä, Saara Kankaanrintaa ja entistä omistajaa Anders af Heurlinia. Työn edetessä tein tiedonhakuretken myös Linnén puutarhaan Hammarbyhyn Ruotsiin. Arvokasta lisätietoa sain tutkimukseeni vierailemalla paikan päällä Qvidjan tilalla, jossa tein kuntoarviota ja keräsin kasviluetteloa viheralueiden nykyisestä kasvillisuudesta. Työni olen tehnyt nykyistä asemakaavaa käyttäen, sillä vielä ei täysin tiedetä millaiseksi alue on muuttumassa kunnostusten yhteydessä.
Taustatietoa viheralueiden kehittämisestä olen etsinyt kirjallisista lähteistä kuten alan lehdistä sekä kirjoista. Tärkeimpinä kirjallisina lähteinä on syytä mainita Paraisten historia ja Kartanon mailla sätereitä ja rälssimiehiä- teos. Kirjallista tietoa olen työssä soveltanut Qvidjan tilan viheralueiden kehittämistarpeet huomioiden.
Qvidjan tilan kunnostusprojektit edistyvät hyvää vauhtia. Qvidjan tilan viheralueita voidaan alkaa kehittämään enemmän pian rakennusten kunnostuksen jälkeen. Kehityssuunnitelma toimii hyvänä lähtöpohjatietona, jonka avulla on helpompi toteuttaa jatkotoimenpiteitä, kun Qvidjan rakennuskunnostukset on saatettu päätökseen.
Työtä varten keräsin historiallista tietoa Qvidjan alueesta kirjallisista lähteistä. Haastattelin työtä varten sekä Qvidjan alueen nykyistä omistajaa Ilkka Herliniä, Saara Kankaanrintaa ja entistä omistajaa Anders af Heurlinia. Työn edetessä tein tiedonhakuretken myös Linnén puutarhaan Hammarbyhyn Ruotsiin. Arvokasta lisätietoa sain tutkimukseeni vierailemalla paikan päällä Qvidjan tilalla, jossa tein kuntoarviota ja keräsin kasviluetteloa viheralueiden nykyisestä kasvillisuudesta. Työni olen tehnyt nykyistä asemakaavaa käyttäen, sillä vielä ei täysin tiedetä millaiseksi alue on muuttumassa kunnostusten yhteydessä.
Taustatietoa viheralueiden kehittämisestä olen etsinyt kirjallisista lähteistä kuten alan lehdistä sekä kirjoista. Tärkeimpinä kirjallisina lähteinä on syytä mainita Paraisten historia ja Kartanon mailla sätereitä ja rälssimiehiä- teos. Kirjallista tietoa olen työssä soveltanut Qvidjan tilan viheralueiden kehittämistarpeet huomioiden.
Qvidjan tilan kunnostusprojektit edistyvät hyvää vauhtia. Qvidjan tilan viheralueita voidaan alkaa kehittämään enemmän pian rakennusten kunnostuksen jälkeen. Kehityssuunnitelma toimii hyvänä lähtöpohjatietona, jonka avulla on helpompi toteuttaa jatkotoimenpiteitä, kun Qvidjan rakennuskunnostukset on saatettu päätökseen.