Arviointitutkimus Kotihoidon Optimoinnin käyttöönotosta Peruspalvelukeskus Oivassa
Niemi, Anne (2015)
Niemi, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520742
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on meneillään laaja rakennemuutos. Erityisesti ikäihmisten palvelut pyritään hoitamaan entisen laitospainotteisuuden sijaan kotiin annettavien palvelujen turvin. Muutosten ja uudistusten läpivienti vaatii yhä enemmän keinoja niiden toteuttamiseen tehokkaasti. Yksi keino on teknologia, jolla voidaan lisätä tehokkuutta palvelujen toteuttamiseen. Johtamisen merkitys korostuu muutosten läpiviennissä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Peruspalvelukeskus Oivan Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Optimoinnin käyttöönottoprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja selvittää mitä muuttui lähijohtajan työssä Optimoinnin myötä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin arviointitutkimuksen keinoja. Aineisto kerättiin Kotihoidon Optimointi toiminnanohjauksen käyttöönottoprojektin aikana syntyneistä dokumenteista ja kotihoidon esimiehille tehdystä haastattelusta. Lisäksi aineistona käytettiin työntekijöille tehdyn palautekyselyn tulokisa. Aineistonanalyysinä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että Kotihoidon Optimoinnin käyttöönottoprojektille asetetut tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteet toteutuivat hyvin. Suurimmat asiat, joista hoitajat asiakkaiden kohdalla kantoivat huolta, oli työtekijöiden vaihtuvuuden osalta kotikäynneillä ja vastuuhoitajuuden toteutuminen. Työntekijän näkökulmasta voidaan sanoa vahvimmin esiin nousseen sen, ettei omaan työhönsä pysty enää vaikuttamaan samalla tavalla kuin aikaisemman järjestelmän aikana.
Kotihoidon johdon tavoitteet eivät toteutuneet projektin aikana täysin. Kotihoidon välitön työaika ei projektin aikana juurikaan lisääntynyt. Yhteisten ohjeiden mukaan toimi-minen ja kotihoidon resurssin tarpeen seuraaminen lähijohtajan työssä parani. Strategisen- ja muutoksen johtamisen osaaminen vahvistui. Toisaalta esimiestyön koettiin pirstaloituneen. Tietoteknisen näkökulman tavoitteet toteutuivat parhaiten sekä teknisesti että aikataulullisesti.
Tutkimuksen valossa voidaan todeta, että Kotihoidon Optimoinnin käyttöönottoprojektin tavoitteiden arvioinnilla saatiin tietoa asiakkaille, työntekijöille ja työnjohdolle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lähijohtajan työn muutoksen tarkastelu lisäsi oman työn sisällön ymmärrystä, etenkin strategisen ja muutoksen johtamisen näkökulmasta.
Projekti itsessään onnistui hyvin nopeasta aikataulusta huolimatta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Peruspalvelukeskus Oivan Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Optimoinnin käyttöönottoprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja selvittää mitä muuttui lähijohtajan työssä Optimoinnin myötä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin arviointitutkimuksen keinoja. Aineisto kerättiin Kotihoidon Optimointi toiminnanohjauksen käyttöönottoprojektin aikana syntyneistä dokumenteista ja kotihoidon esimiehille tehdystä haastattelusta. Lisäksi aineistona käytettiin työntekijöille tehdyn palautekyselyn tulokisa. Aineistonanalyysinä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että Kotihoidon Optimoinnin käyttöönottoprojektille asetetut tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteet toteutuivat hyvin. Suurimmat asiat, joista hoitajat asiakkaiden kohdalla kantoivat huolta, oli työtekijöiden vaihtuvuuden osalta kotikäynneillä ja vastuuhoitajuuden toteutuminen. Työntekijän näkökulmasta voidaan sanoa vahvimmin esiin nousseen sen, ettei omaan työhönsä pysty enää vaikuttamaan samalla tavalla kuin aikaisemman järjestelmän aikana.
Kotihoidon johdon tavoitteet eivät toteutuneet projektin aikana täysin. Kotihoidon välitön työaika ei projektin aikana juurikaan lisääntynyt. Yhteisten ohjeiden mukaan toimi-minen ja kotihoidon resurssin tarpeen seuraaminen lähijohtajan työssä parani. Strategisen- ja muutoksen johtamisen osaaminen vahvistui. Toisaalta esimiestyön koettiin pirstaloituneen. Tietoteknisen näkökulman tavoitteet toteutuivat parhaiten sekä teknisesti että aikataulullisesti.
Tutkimuksen valossa voidaan todeta, että Kotihoidon Optimoinnin käyttöönottoprojektin tavoitteiden arvioinnilla saatiin tietoa asiakkaille, työntekijöille ja työnjohdolle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lähijohtajan työn muutoksen tarkastelu lisäsi oman työn sisällön ymmärrystä, etenkin strategisen ja muutoksen johtamisen näkökulmasta.
Projekti itsessään onnistui hyvin nopeasta aikataulusta huolimatta.