Työhyvinvoinnin kehittäminen terveyskeskuksen vuodeosastolla

Abstract

Työhyvinvointi koskettaa jokaista työssä käyvää. Työhyvinvoinnilla on merkitystä sekä kansantalouden että liiketalouden kannalta. Työelämän jatkuvat muutokset ovat haasteena työhyvinvoinnille. Työhyvinvointiin panostaminen on yksilön terveyden edistämistä parhaimmillaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä edistävistä tekijöistä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhdessä hoitohenkilöstön kanssa kehittää hoitohenkilöstön työhyvinvointia työyhteisössä sekä tuottaa työnantajalle tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä.

Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina kolmessa eri ryhmässä. Haastatteluun osallistui vuodeosaston sairaanhoitajia sekä lähi- ja perushoitajia (N= 10). Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Haastattelun tuloksia verrattiin aikaisemmin tehdyn työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Tulosten vertailun jälkeen vuodeosaston henkilökunnalle esiteltiin vertailun tulokset ja aloitettiin workshop-työskentely, jossa päätettiin ne työhyvinvointiin liittyvät asiat, joita osastolla haluttiin lähteä kehittämään.

Opinnäytetyön haastattelujen tulosten mukaan hoitohenkilöstö arvioi terveytensä, työkykynsä ja työhyvinvointinsa hyväksi. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen nähtiin tärkeänä. Vastaajien mukaan työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi. Työterveyshuollon palveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Koulutuksiin koettiin pääsevän hyvin. Perehdytystä uusille työntekijöille pidettiin tärkeänä ja siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Esimiestyöhön oltiin tyytyväisiä ja esimieheltä toivottiin selkeitä sääntöjä ja ohjeita. Tiedonkulkuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä työntekijä- että johtamistasolla, johtoportaalta odotettiin myös ”jalkautumista” lähemmäksi työntekijöitä. Haastatteluiden tulosten mukaan hoitohenkilöstön mielestä tärkeimmät kehittämiskohteet työyhteisössä liittyivät henkilökuntaresursseihin, tiedonkulkuun, yhteisen toiminnan lisäämiseen sekä toimiviin ja ajantasaisiin työvälineisiin. Pihlajalinnan teettämän työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat johtaminen, muutoksen hallinta sekä kommunikaatio ja viestintä. Workshop-työskentelyssä lähdettiin kehittämään henkilöstömitoitukseen ja työtehtäviin liittyviä asioita sekä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Kehitettäviä asioita työstetään jatkossa workshop-käytäntöä hyödyntäen muutaman kuukauden välein osastotuntien yhteydessä.

Well-being at work touches everybody in working life. Well-being at work is significant for national economy and business economy. Continuous changes of working live will be challenging to well-being at work. Investing in well-being at work is health promotion at its best. The purpose of this study was to find out nursing staff``s experience of well-being at work and conducive factors in work community. The objective of this study was develop with nursing staff their well-being at work and its profit to work community and the organization.

The study was qualitative in nature. The data were collected through thematic interview in three groups. 10 nurses of 14 were interviewed on the health centre ward. The data were content analysed. The results of interview were cross-checked against that of the early survey. After comparison of the results, the results were presented to the nurses of the ward and workshops started. In this workshop the nurses decided the things what they wanted to develop in the work community.

The results showed that nursing staff reviewed well their health, ability to work and well-being at work. They saw their own well-being important. According to the respondents the atmosphere was good in the work community. Nursing staff was pleased with the occupational health care. Training arrangements were good. The orientation of new nurses was very important and it could be noticed better. They were pleased with the manager`s work and they hoped clear rules and instructions from managers. The flow of information should be noticed among worker and management and the management was expected to come nearer the worker. The important development targets were related to number of nursing staff, the flow of information, adding a common action and working tools. The results of Pihlajalinna` s survey were that the most important development areas were management, control of change and communication. Development of the issues like a number of nursing staff, work duties and team work with another party were started in the workshop. The development work will continue workshop in every few months at ward meetings.