Tiedolla johtaminen julkisessa terveydenhuollossa
Le Gall, Mika (2015)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121620967
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121620967
Tiivistelmä
Tietohallinnon, juristien, HRM:n, opettajien ja mm. lääkäreiden työ on tietotyötä. Tietotyön (tiedolla johtamisen ja/tai tietojohtamisen) oleellisimpana vaiheena pidetään yleisesti ottaen tietotarpeiden määrittelyä. Asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tehtyä määritelmää tietotarpeiden täyttämisestä seuraa Business Intelligence -prosessi (toimintaan vaikuttavan tiedon hallinta), jonka tuotosta seuraa analytiikka mahdollisine skenaarioineen ja/tai tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisella tarkoitetaan sitoutumista hankittavaksi määritellyn tiedon hyödyntämiseen (tuki päätöksenteolle) ja kerättäväksi määritellystä tiedosta muodostuneen ymmärryksen jakamista sinne, missä sillä on uutuusarvoa. Siitä näkökulmasta tiedolla johtaminen sisältyy tietojohtamiseen (Knowledge Management, KM), jonka tarkoitus on kasvattaa aineettoman pääoman resurssia mm. inhimillistä pääomaa kehittämällä, ja sitä kautta siirtää oppivaa organisaatiota kehitysvaiheestaan kypsempään suuntaan.
Vuosien 2012-2013 vaihteessa suoritetussa informaatiohankinnassa saatiin kansainvälisten konsulttitalojen työntekijöiden (Senior Consultant / Engagement Manager, Director / Business Intelligence and Information Management) kokemukselliset näkemykset siitä, että tietohallintoa tulisi ehdottomasti hyödyntää enemmän julkishallinnossa (kaupunkikonsernitasolla, seutukuntatasolla) ja terveydenhuollossa. Vuonna 2014 kansainvälisen konsulttitalon selvityksessä kartoitettiin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien nykytilaa ja niiden tulevaisuutta järjestelmiä käyttävien organisaatioiden johdon näkökulmasta. Tuloksena oli, että nykyjärjestelmät tukevat päätöksentekoa erityisen huonosti. Tärkeimmiksi tavoitteiksi järjestelmien uusimisessa nimettiin mm. mahdollisuus johtaa tiedolla. “Tiedolla johtaminen julkisessa terveydenhuollossa” tutkimuksen tavoitteena on selvittää: Mitkä osatekijät vaikuttavat siihen, että Suomessa käytössä olevat julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tue riittävästi päätöksentekoa ja tiedolla johtamista? Sote-uudistuksen yhteydessä terveydenhuollon muodostaessa kokonaisuuden ytimen jää sosiaalihuolto sisältymättä tietojärjestelmiensä osalta tutkimuksen laajuuteen.
Toteutuksena oli soveltava poikittaistutkimus, lähestymistapanaan deduktio, jossa empiirisen aineiston hankinta (havaintojen keräys) suoritettiin 5-20.11.2015 näytteenä. Hypoteesina oli tukitoimintojen kanssa käyty vuoropuhelu tietotarpeiden määrittelystä, määritellyn tiedon keräämisestä ja toimituksesta (muoto, jakelu), koska dialogin lopputuotoksen laatu lopulta ratkaisee määrittelyiden mukaisen BI-prosessin tuotoksen käyttökelpoisuuden (tukee päätöksentekoa, edistää tiedolla johtamista). Kokemusperäinen aineisto indikoi samansuuntaisuutta hypoteesin kanssa. Kerättäväksi määritelty aineisto osoittaa vastauksen tutkimuskysymykseen (osatekijät) olevan: Määrittely, BI-prosessi, esteetön saatavuus, organisatoriset ja mentaliteetti. Yhdistävänä kattoteemana on osaamisen kehittäminen, josta voidaan porautua esim. yhtenäisiin toimintatapoihin. Jatkotutkimusaiheeksi HRM näkökulmasta nousee osaamisen kehittämisessä mentaalimallien uudelleen asemointi joustavammaksi.
Vuosien 2012-2013 vaihteessa suoritetussa informaatiohankinnassa saatiin kansainvälisten konsulttitalojen työntekijöiden (Senior Consultant / Engagement Manager, Director / Business Intelligence and Information Management) kokemukselliset näkemykset siitä, että tietohallintoa tulisi ehdottomasti hyödyntää enemmän julkishallinnossa (kaupunkikonsernitasolla, seutukuntatasolla) ja terveydenhuollossa. Vuonna 2014 kansainvälisen konsulttitalon selvityksessä kartoitettiin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien nykytilaa ja niiden tulevaisuutta järjestelmiä käyttävien organisaatioiden johdon näkökulmasta. Tuloksena oli, että nykyjärjestelmät tukevat päätöksentekoa erityisen huonosti. Tärkeimmiksi tavoitteiksi järjestelmien uusimisessa nimettiin mm. mahdollisuus johtaa tiedolla. “Tiedolla johtaminen julkisessa terveydenhuollossa” tutkimuksen tavoitteena on selvittää: Mitkä osatekijät vaikuttavat siihen, että Suomessa käytössä olevat julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tue riittävästi päätöksentekoa ja tiedolla johtamista? Sote-uudistuksen yhteydessä terveydenhuollon muodostaessa kokonaisuuden ytimen jää sosiaalihuolto sisältymättä tietojärjestelmiensä osalta tutkimuksen laajuuteen.
Toteutuksena oli soveltava poikittaistutkimus, lähestymistapanaan deduktio, jossa empiirisen aineiston hankinta (havaintojen keräys) suoritettiin 5-20.11.2015 näytteenä. Hypoteesina oli tukitoimintojen kanssa käyty vuoropuhelu tietotarpeiden määrittelystä, määritellyn tiedon keräämisestä ja toimituksesta (muoto, jakelu), koska dialogin lopputuotoksen laatu lopulta ratkaisee määrittelyiden mukaisen BI-prosessin tuotoksen käyttökelpoisuuden (tukee päätöksentekoa, edistää tiedolla johtamista). Kokemusperäinen aineisto indikoi samansuuntaisuutta hypoteesin kanssa. Kerättäväksi määritelty aineisto osoittaa vastauksen tutkimuskysymykseen (osatekijät) olevan: Määrittely, BI-prosessi, esteetön saatavuus, organisatoriset ja mentaliteetti. Yhdistävänä kattoteemana on osaamisen kehittäminen, josta voidaan porautua esim. yhtenäisiin toimintatapoihin. Jatkotutkimusaiheeksi HRM näkökulmasta nousee osaamisen kehittämisessä mentaalimallien uudelleen asemointi joustavammaksi.