Turun Steiner-koulu ja ideaali opiskeluympäristö

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on teorian avulla kartoittaa ideaalin opiskeluympäristön eri toimivuuden aspekteja sekä tutkia aineiston perusteella Turun Steiner-koulun koulurakennuksen tilojen, luokkahuoneiden ja ulkona olevan välituntitilan toimivuutta ja soveltuvuutta niihin tarkoitettuihin kontekstisidonnaisiin toimintoihin. Aineiston keruun menetelmät koostuvat visuaalisesta metodista sekä kyselystä. Visuaalista metodia käytetään lasten käsitysten hahmottamiseen koskien koulun ulkona olevaa välituntitilaa. Kyselyä käytetään opettajien näkemyksien hahmottamiseen koulurakennuksen sisä- ja ulkotilojen toimivuudesta toiminta-ajatukseen nähden. Visuaalisen tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Turun Steiner-koulun ulkona oleva välituntitila on liian pieni ja yksipuolinen. Ulkona olevaan välituntitilaan kaivataan paljon vaihtelevia luonnollisia komponentteja sekä aktiivisuutta tukevia valmistettuja komponentteja. Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Turun Steiner-koulun tilat mielletään melko toimimattomiksi, epäterveellisiksi, yksipuolisiksi ja toiminta-ajatusta tukemattomiksi. Koulurakennuksen tiloilta halutaan muunto- ja käyttöjoustavuutta sekä terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettisyyttä. Koulurakennuksen tulisi olla myös enemmän ekosysteemistä kestävyyttä tukeva. Pohdinnat Turun Steiner-koulun tiloista ja hypoteettisesta ideaalista opiskeluympäristöstä törmäävät yhteen siinä mielessä, että Turun Steiner-koulun koulurakennus on rakennettu perinteisen käytäväkoulun mallin mukaisesti, eikä ole muutettavissa. Lisäksi osa ulkona olevasta välituntitilasta toimii autojen parkkipaikkana. Ratkaisut, jotka liittyvät terveellisen ja oppimista edistävän opiskeluympäristön luomiseksi näissä puitteissa rajoittuvat sisätilojen kevyeen muokkaamiseen tilojen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Ulkona olevaa välituntitilaa voi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä monipuolistamaan ja vihertämään.

The objective of the present bachelor’s thesis is to explore the functional aspects of an ideal learning environment through theory, and to investigate the context bound functionality of the school building and its different spaces, class rooms and outside recess area of Turku Steiner School. The research methods consist of a visual method and a survey. The visual method is used to gain understanding about the children’s views concerning the school ground’s recess area. The survey aims to gain understanding about the teachers’ views about the interior and exterior spaces of the school building and how they function in relation to the school’s contextual idea. The results of the visual research show that Turku Steiner School’s outside recess area is too small and uniform. The outside recess area needs several natural components of different types as well as manufactured components which support physical activity. The survey results show that people think Turku Steiner School’s different spaces as rather defunct, unhealthy, uniform and unsupportive of the school’s contextual aims. The school building should offer its users transformable and flexible spaces which, at the same time, are healthy, safe and aesthetic. The ecological performance and ecosystem support of the school building should also be improved. Speculations about the hypothetical ideal learning environment and Turku Steiner School premises are on a collision course because Turku Steiner School is built as a traditional corridor school which supports certain kinds of activities and is not transformable. In addition, a part of the outside recess area functions as a car parking area. Solutions which contribute to a healthy and pedagogically supportive learning environment are limited to the light modification of the interior spaces in terms of what the already existing spaces allow. It is also possible to try to modify the outside recess area into a more diverse and green one.