Pienpanimon käyttöönotto
Puukka, Juha (2015)
Puukka, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621049
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ja koota tietoa Tampereen seudun ammattiopisto Tredulle koulutustarkoitukseen hankitusta pienpanimosta. Tietoa tarvittiin oluen valmistuksesta, panimon käytänteistä sekä kehitysmahdollisuuksista. Koska Sybimar Oy:n valmistama panimolaitteisto on prototyyppi, sen käyttöönotto edellytti paljon kokeellista tutkimusta perustuen alan kirjallisuuteen ja ammattilaisten neuvoihin. Tavoitteena oli saada koottua mahdollisimman paljon ideoita tuotekehitykseen ja toimivia käytäntöjä käyttöohjeisiin.
Työssä testattiin koko oluenvalmistusprosessi käytännössä. Kaikki yksikköprosessit eivät toimineet tavalla, jolla niiden oli tarkoitus toimia. Mäskäys- ja keittoprosesseissa todellinen lämpötila on mittausten mukaan alhaisempi kuin panimossa olevan lämpömittarin lukema. Kokeissa selvisi myös lämmityksissä ilmenevä lämpötilan heilahtelu ja lämmitysohjelman tarpeettomat rajoitukset. Maltaiden erottamiseksi suoritettava siivilöinti ei toiminut siiviläastiassa. Pohjahiivavierteen jäähdytystä kokeiltiin kierrättämällä sitä jäähdyttimen läpi käymisen aikana, koska käymisastioissa ei ole jäähdyttimiä. Jäähdyttimellä testattiin myös kirkastamisessa tapahtuvaa oluen kylmentämistä.
Kokonaisprosessi saatiin toimimaan panimolla, ja opetuksen sekä jatkossa tapahtuvan kehitystyön mahdollistavat käytänteet ja tiedot saatiin koottua. Tarvetta kehittämiselle ja lisätutkimukselle on monessa asiassa. Mäskäyksen ja keiton lämpötilamittauksissa ilmennyt panimon mittarin poikkeama todellisesta lämpötilasta otetaan jatkossa huomioon asetettaessa lämpötilaa. Lämpötilan heilahtelu ja lämmitysohjelman rajoitukset tulee korjata logiikassa. Kokeissa testattu vaihtoehtoinen menetelmä erottaa maltaat on osoittautunut toimivaksi. Maltaiden erotuksessa samean vierteen hellävaraista siirtämistä kattilaan tulisi myös tutkia, jotta vierteestä tulisi laadukkaampaa. Koska panimosta puuttuu keino erottaa keitossa muodostuvaa haitallista sakkaa eli rupaa, jatkossa tulee kehittää erotusprosessi. Käymisastiasta erillisellä jäähdyttimellä kokeiltu pohjahiivaoluen jäähdytys ja jäähdytys oluen kirkastamiseksi todettiin toimiviksi.
Työssä testattiin koko oluenvalmistusprosessi käytännössä. Kaikki yksikköprosessit eivät toimineet tavalla, jolla niiden oli tarkoitus toimia. Mäskäys- ja keittoprosesseissa todellinen lämpötila on mittausten mukaan alhaisempi kuin panimossa olevan lämpömittarin lukema. Kokeissa selvisi myös lämmityksissä ilmenevä lämpötilan heilahtelu ja lämmitysohjelman tarpeettomat rajoitukset. Maltaiden erottamiseksi suoritettava siivilöinti ei toiminut siiviläastiassa. Pohjahiivavierteen jäähdytystä kokeiltiin kierrättämällä sitä jäähdyttimen läpi käymisen aikana, koska käymisastioissa ei ole jäähdyttimiä. Jäähdyttimellä testattiin myös kirkastamisessa tapahtuvaa oluen kylmentämistä.
Kokonaisprosessi saatiin toimimaan panimolla, ja opetuksen sekä jatkossa tapahtuvan kehitystyön mahdollistavat käytänteet ja tiedot saatiin koottua. Tarvetta kehittämiselle ja lisätutkimukselle on monessa asiassa. Mäskäyksen ja keiton lämpötilamittauksissa ilmennyt panimon mittarin poikkeama todellisesta lämpötilasta otetaan jatkossa huomioon asetettaessa lämpötilaa. Lämpötilan heilahtelu ja lämmitysohjelman rajoitukset tulee korjata logiikassa. Kokeissa testattu vaihtoehtoinen menetelmä erottaa maltaat on osoittautunut toimivaksi. Maltaiden erotuksessa samean vierteen hellävaraista siirtämistä kattilaan tulisi myös tutkia, jotta vierteestä tulisi laadukkaampaa. Koska panimosta puuttuu keino erottaa keitossa muodostuvaa haitallista sakkaa eli rupaa, jatkossa tulee kehittää erotusprosessi. Käymisastiasta erillisellä jäähdyttimellä kokeiltu pohjahiivaoluen jäähdytys ja jäähdytys oluen kirkastamiseksi todettiin toimiviksi.