Ketterä toimitussopimus toimittajan näkökulmasta
Lehtonen, Leena (2015)
Lehtonen, Leena
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621159
Tiivistelmä
Ketterät menetelmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmistotoimituksissa, mutta niihin liittyvät toimitussopimukset eivät ole mukautuneet menetelmän vaatimuksiin samalla, kun menetelmien käyttö on yleistynyt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia, miten toimitussopimus tulisi laatia, että se tukisi menetelmää parhaalla mahdollisella tavalla, ja miten ketterä toimitussopimus eroaa vesiputousmalliin usein liitetystä kiinteähintaisesta sopimuksesta. Sopimuksellisen ongelman muodostaa toimitustapa, jossa toimituksen tarkkaa sisältöä ei tiedetä sopimuksen tekohetkellä. Ketteristä menetelmistä on paljon kirjallisuutta, mutta niihin liittyvistä sopimuksista on ainakin toistaiseksi kirjoitettu hyvin vähän, siksi työssä käytettiin aineistona sopimusten osalta kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin perustuvia oppaita ja esimerkkejä.
Ketteriin toimituksiin suositellaan hinnoittelumalliksi tuntiveloitusta asiantuntijatyöstä, sillä tuntiveloitus on samalla tavalla joustava kuin ketterä toimitustapa. Projekti voidaan päättää aiottua aiemmin ilman, että siitä seuraa sopimuksellisia ongelmia. Osapuolten riskiä voidaan pienentää käyttämällä bonusmallia, jossa toimittaja saa paremman tuntihinnan, jos projekti valmistuu aiottua aiemmin, ja toimittaja sitoutuu pienempään tuntihintaan ylimenevältä ajalta, jos projektin tavoitteita ei saavuteta sovitussa ajassa. Ketterä toimitus vaatii tilaajan ja toimittajan välistä jatkuvaa yhteistyötä, mikä käytännössä tarkoittaa asioista sopimista projektin kuluessa, näin projektista tulee vesiputousmallin projektia läpinäkyvämpi eikä sopimukseen tarvitse kirjata toimituksen tarkkaa sisältöä, vaan päätökset sisällöstä tehdään projektin aikana. Ketterä toimitussopimus on sopimus yhteistyöstä ja siihen on tärkeää kirjata mukaan osapuolten vastuut sekä tiimin henkilöt ja heidän roolinsa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia, miten toimitussopimus tulisi laatia, että se tukisi menetelmää parhaalla mahdollisella tavalla, ja miten ketterä toimitussopimus eroaa vesiputousmalliin usein liitetystä kiinteähintaisesta sopimuksesta. Sopimuksellisen ongelman muodostaa toimitustapa, jossa toimituksen tarkkaa sisältöä ei tiedetä sopimuksen tekohetkellä. Ketteristä menetelmistä on paljon kirjallisuutta, mutta niihin liittyvistä sopimuksista on ainakin toistaiseksi kirjoitettu hyvin vähän, siksi työssä käytettiin aineistona sopimusten osalta kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin perustuvia oppaita ja esimerkkejä.
Ketteriin toimituksiin suositellaan hinnoittelumalliksi tuntiveloitusta asiantuntijatyöstä, sillä tuntiveloitus on samalla tavalla joustava kuin ketterä toimitustapa. Projekti voidaan päättää aiottua aiemmin ilman, että siitä seuraa sopimuksellisia ongelmia. Osapuolten riskiä voidaan pienentää käyttämällä bonusmallia, jossa toimittaja saa paremman tuntihinnan, jos projekti valmistuu aiottua aiemmin, ja toimittaja sitoutuu pienempään tuntihintaan ylimenevältä ajalta, jos projektin tavoitteita ei saavuteta sovitussa ajassa. Ketterä toimitus vaatii tilaajan ja toimittajan välistä jatkuvaa yhteistyötä, mikä käytännössä tarkoittaa asioista sopimista projektin kuluessa, näin projektista tulee vesiputousmallin projektia läpinäkyvämpi eikä sopimukseen tarvitse kirjata toimituksen tarkkaa sisältöä, vaan päätökset sisällöstä tehdään projektin aikana. Ketterä toimitussopimus on sopimus yhteistyöstä ja siihen on tärkeää kirjata mukaan osapuolten vastuut sekä tiimin henkilöt ja heidän roolinsa.