Nuorten kokemuksia mielenterveyskuntoutumisesta - ohjaamisen merkitys tuetussa asumisessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tuetun asumisen yksikössä asuneiden nuorten kokemuksia ohjauksesta, ohjausmenetelmistä sekä niiden merkityksistä heidän elämässään. Tavoitteena oli tuoda esille myös ohjauksen mahdollisia kehittämiskohteita, joita toimeksiantaja voisi hyödyntää palvelujensa kehittämisessä. Työ rajattiin koskemaan jo tuetun asumisen piiristä pois muuttaneita nuoria ja heidän kokemuksiaan.

Tutkimusmateriaali kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineisto koostuu neljästä haastattelusta, joiden analysointi tapahtui teemoittelemalla. Toimeksiantajana oli eräs keskisuomalainen tuettua asumista tarjonnut yritys.

Haastatteluista nousi esille omaohjaajan tärkeys luottamuksellisen suhteen luomisessa ja kuntoutumisen etenemisessä. Nuoret kokivat saaneensa suurinta hyötyä ohjauskeskusteluista. Keskusteluista nuoret kokivat saavansa tukea ja kannustusta aloittaa hoitamaan arjen asioita aluksi ohjaajan avulla ja lopulta itsenäisesti.

Kaikki haastatellut olisivat toivoneet enemmän vertaistukea. Haastatelluista nuorista kolme kokivat tuetun asumisen jakson hyödylliseksi ja merkittäväksi. Yksi haastateltavista ei kokenut saaneensa suurtakaan hyötyä asumisjaksostaan, mutta hänkään ei osannut nimetä kehittämiskohteita saamalleen ohjaukselle. Jatkotutkimushaasteena olisikin hyvä saada juuri tällaisten nuorten kokemuksia esille.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to describe how young people who had lived in supported housing experienced the related counselling and what significance it had had in their lives. The aim of this thesis was to highlight the potential areas of development in counselling and utilize the results for the development of the assignor company’s services. The thesis was limited to concern the experiences of those young people who have already moved away from the supported housing services.

The data for this thesis was collected by using semi-structured interviews. The material consisted of four interviews and it was analysed by using themes. A company providing supported housing services in Central Finland was the assignor of this thesis.

According to the interviews, a personal counsellor was important in creating a confidential relationship and in the progress of rehabilitation. The respondents felt that they had received the greatest benefit from the counselling conversations. The conversations had provided with support and encouragement in starting to deal with everyday matters first with the counsellor and finally independently. All of the interviewees would have preferred more peer support. Three interviewees felt that the period in supported housing had been useful and important. One of the interviewees felt that he had gained quite little from his time in supported living. However, he could not raise any targets of development for the counselling that he had received. As a topic of further research it would be beneficial to study the experiences of such young people especially.