Harmaan talouden ilmiöt ravitsemisalalla

Abstract

Harmaa talous on lisääntynyt työvoimavaltaisilla aloilla, joilla ns. pimeän työvoiman käyttö on yleistä. Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaan talouden arvoksi laskettiin vuoden 2008 liikevaihdosta 10,9 prosenttia. Majoitus- ja ravintolapalvelut Mara ry:n yrittäjäkyselyn mukaan pimeän työvoiman käyttö oli yleisin harmaan talouden ilmiö, jota rahoitetaan kirjanpidon ohittavalla myynnillä. Yleisiä ilmiöitä olivat kirjanpidon ohittava ruokamyynti sekä olut- ja muu alkoholimyynti. Yleisin tulonsalaustapa kirjanpidon ohittavassa myynnissä oli, ettei myyntiä kirjattu kassaan.

Harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn ylläpitää julkisia palveluja ja heikentää sosiaaliturvan rahoitusta yhteiskunnan menettäessä verotuloja. Harmaa talous vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuneutraliteettiin ja vähentää yritysten mahdollisuuksia investointeihin ja jarruttaa alan kokonaiskehitystä. Työntekijä voi joutua kärsimään huonoista työoloista, kun työnantaja ei noudata työelämän pelisääntöjä. Lisäksi työntekijä menettää kaikki virallisella työsopimuksella saatavat edut sekä ansiosidonnaisen eläkkeen. Harmaa talous vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja vähentää alan houkuttelevuutta sekä koulutukseen hakeutumista.

Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tavoitteena oli selvittää harmaan talouden ilmiötä ravitsemisalalla työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyötä tehtäessä perehdyttiin työnantajia velvoittavaan lainsäädäntöön ja alan kirjallisuuteen sekä harmaasta taloudesta ja työvoiman hyväksikäytöstä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi tutustuttiin eri ministeriöiden tai niiden ohjauksessa olevien virastojen julkaisuihin tai asiantuntijakirjoituksiin.

Työntekijät, kuten yrittäjätkin pitävät harmaaseen talouteen siirtymisen syinä halua säästää kustannuksista ja hakea joustoja työntekijöistä. Työntekijät pitivät syinä lisäksi myös yrittäjien ahneutta ja yrittäjien omien henkilökohtaisten etujen ja tulojen maksimointia. Tutkimuksessa työntekijöistä puolet piti merkittävimpinä harmaan talouden ilmiöinä työntekijöiden alipalkkausta ja muita työelämän sääntöjen rikkomista sekä pimeää työn käyttöä. Työntekijöistä lähes 86 % prosentin mielestä myyntitoiminnassa ei salata tuloja.

The Shadow Economy has increased in the labor intensive industries where undeclared labor is common. The calculated value of shadow economy in the hotel and catering sector in 2008 was 10.9% of the total yearly turnover of the sector. According to an inquiry made by the registered association MaRa ry to the entrepreneurs, the most common shadow economy manifestation in the sector was undeclared labor financed by unregistered sales. Common examples were the unregistered sales of food and alcoholic beverages.

The Shadow Economy reduces government tax revenues, which undermines society's ability to maintain public services. It affects the competition neutrality and inhibits the overall development of the sector. Undeclared employees may have poor working conditions if the employer does not comply with the labor rules. Undeclared work is insecure, unsafe and not pensionable. The Shadow Economy reduces the attractiveness of the sector, makes it difficult to acquire professional labor and motivated students.

The research approach use is quantitative. The thesis generated information based on the theories presented before. For the thesis, the author studied the appropriate legislation, literature of the field and the surveys done about the utilization of the Shadow Economy and undeclared labor. She also examined some publications and specialist writings of different ministries and bureaus under their control. The objective was to examine the shadow economy phenomena from the perspective of catering workers.

Both employers and employees reckoned that the main reason for switching to the Shadow Economy was to cut costs but employees also blamed the entrepreneurs for wanting to maximize their own personal income. According to the survey, half the employees thought that the most significant phenomenon was undeclared and/or underpaid workers. Nearly 86 % of the employees were of the opinion that no sales income are concealed.