Faktantarkistuksen sopivuus yleisten kirjastojen palveluksi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia faktantarkistuksen sopivuutta yleisten kirjastojen palveluksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisiä kirjastoja, niiden kokemaa murrosta, kirjastonhoitajien pätevyyttä, kirjastonhoitajien koulutusta, faktantarkistusta ja journalismia. Tavoitteena oli saada vastaus kysymykseen voisivatko kirjastonhoitajat suorittaa faktantarkistusta yleisissä kirjastoissa. Tutkimus jakautui IMRD-rakenteen mukaan johdantoon, menetelmiin, tuloksiin ja diskussioon.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja. Kaksi haastattelua toteutettiin kasvokkain ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen ne pelkistettiin, ryhmiteltiin ja muokattiin käsitteiksi. Haastattelut analysoitiin rinnakkain, jolloin niiden luomasta keskustelusta saatiin johdettua päätelmiä.

Tutkimuksen perusteella faktantarkistus voi sopia yleisten kirjastojen palveluksi. Tutkimus toteutettiin teoreettisella tasolla, joten käytännön kokemuksia ei kerääntynyt. Kirjastoilla ja faktantarkistuksella on paljon yhteistä arvopohjaa, ja niiden tavoitteet ovat monilta osin samat. Kirjastonhoitajilla arvioitiin olevan riittävät valmiudet suorittaa faktantarkistusta. Uusien kirjastopalvelujen luomisessa on tärkeää ottaa huomioon palvelun kohderyhmä, joka tästä tutkimuksesta puuttui. Haastatteluiden perusteella luotiin kolme mahdollista toteuttamismallia faktantarkistuspalvelulle kirjastoissa. Nämä mallit ovat internet-pohjainen faktantarkistuspalvelu, perinteisen tietopalvelun kaltainen palvelu ja faktantarkistukseen liittyvät tapahtumat ja työpajat.

The aim of this thesis was to examine whether fact-checking is suitable as a service for public libraries. The study examined public libraries and their ongoing changes, competences and education of librarians, fact-checking and journalism. The goal of the study was to answer the question whether librarians could perform fact-checking in public libraries. The structure of the study was IMRD-structure. The study was divided in the following sections: introduction, methods, results and discussion.

This thesis is a qualitative research. The research method used was semi-structured expert interview. Two of the interviews were made in person and one as a phone interview. The interviews were transcribed, and then reduced, clustered and transferred to theoretic constructs. The interviews were analyzed concurrently. The conclusions of the study were drawn based on the discussion between the interviews.

Based on the study, fact-checking could be a suitable service for public libraries. The study was made on theoretic level and did not examine the subject in practice. Libraries and fact-checking share several common ideologies and have many similar objectives. Librarians seem to have the needed competences to perform fact-checking. It is important to define the target group when developing new services for libraries. Nevertheless, this study did not have a target group. Three possible fact-checking service models were created based on the interviews. These models are internet-based fact-checking service, fact-checking service based on traditional information retrieval service as well as events and workshops based on fact-checking.