Haavakartoitus Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokonaiskäsitys Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluiden asiakkaiden haavoista haavakartoituksen avulla. Tavoitteena on haavakartoi-tuksen avulla kehittää asiakkaiden haavanhoitoa.

Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Aineiston keruu tapahtui jo valmiiksi laaditulla haavakartoituslomakkeella, minkä käyttöön oli saatu lupa. Lomaketta on käytetty aiemmin Turun kaupungilla. Aineisto kerättiin lokakuun 2015 aikana. Lomakkeita palautui yhteensä 87, mutta haavoja oli yhteensä 103, sillä seitsemään lomakkeeseen oli täytetty useampi haava. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelman avulla ja sisällön analyysillä tilastollisesti käyttäen apuna prosentteja ja frekvenssiä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan suurimmaksi haavatyyppiryhmäksi osoittautuivat krooniset alaraajahaavat. Suurin osa haavoista sijaitsi säärissä ja nilkoissa, sekä olivat kestoltaan alle kaksi kuukautta. Haavatuotteista eniten käytettyjä olivat polyuretaanivaahtosidokset ja hydrofibersidokset ja lisäksi melkein kaikissa oli maininta passiivisten hoitotuotteiden käytöstä. Suurinta osaa haavatuotteista oli kokeiltu 1-2 viikkoa. Eniten asiantuntijakonsultaatiota haavojenhoitoon oli pyydetty ihotautien erikoislääkäriltä. Suurimpina haavan paranemista hidastavina tekijöinä haavapotilailla oli infektiot, diabetes ja liikkumattomuus.

Jatkossa olisi hyvä jatkaa haavojen kartoitusta vuosittain, jotta pystytään tarkkailemaan Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluiden haavatilannetta ja näin saamaan työntekijöille oikeanlaista koulutusta haavanhoitoon liittyen. Jatkossa haavanhoitoa voisi kehittää niin, että haavaa hoitaisi vain muutama sama hoitaja, jotta haavanhoito olisi yhdenmukaista ja hoitaja osaisi tarkkailla ja arvioida haavanhoitoa mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa olisi hyvä kehittää haavakartoituslomaketta yksinkertaistamalla kysymyksiä esimerkiksi vaihtamalla avoimia kysymyksiä monivalintakysymyksiksi.

The purpose of this thesis was to explore an outlook on customers’ wounds in Salo city’s health and elderly care systems by using a wound survey. The aim is to improve the overall wound care that the customers were receiving.

This thesis is a quantitative study and therefore a questionnaire was used as a method for gathering material. The actual material was gathered during October 2015 by using a model of a wound survey. This model survey was composed by Leena Jalonen and Minna Ylönen and it has been used before by the city of Turku. The material was statistically analyzed by using the SPSS- program and content analysis with the help of percentages and frequencies. Altogether 87 questionnaires (n=87) were returned. However, 103 wounds were involved because one survey could contain more than only one wound.

According to the results of this thesis, it was found that the most common type of wound was the chronic wound. Most of these wounds were situated in the lower limbs, specifically in the shins and ankles, and had been there for less than two months. Due to the excessive amount of available wound care products, a generic classification system was used to section these products. The most commonly used wound care products were the polyurethane and hydrofiber dressings. The use of passive wound care products was also mentioned. Things such as infections, diabetes and immobility had a major part in delaying the healing process of the wound.

In the future, it would be beneficial to continue to survey wounds annually. This way, the wound situation in Salo city’s health and elderly care system could be correctly monitored as well as a proper education concerning wound care could be provided to the employee. Additionally, it would be a good idea to try to develop the existing wound survey by simplifying the questions like for example changing the questions from open-ended ones to multiple choice ones.