Tuotekehittäjästä innovaatiokiihdytin : Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon vaikuttavuuden kehittäminen

Abstract

Tutkimuksen taustalla oli tarve kehittää tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen uudistamisen yhteydessä sen vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointia tilaajaorganisaation kohderyhmässä. Työn tavoitteena oli tuottaa suositukset vaikuttavuuden arvioinnin systemaattisen toimintaprosessin kehittämistoimiksi.

Kehittämistehtävä oli evaluoiva ammatillinen tutkimus, jonka tarkoitus oli tuottaa uutta tietoa käytettäväksi parannettavan käytännön luomisen pohjana. Vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvä tiedonintressi johti realistiseen evaluaatioon ja monimenetelmäiseen tutkimusotteeseen. Tutkimuksessa käytettiin sekä tilastollisia että tulkinnallisia menetelmiä. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto käsiteltiin käyttäen numeerista analyysia ja deduktiivista logiikkaa. Kvalitatiivisen aineiston analyysissa käytettiin tulkinnallisia menetelmiä ja induktiivista logiikkaa.

Tutkimuksessa haettiin toimia, joilla vaikuttavuuden arviointia ja indikaattoreita voitiin kehittää tehokkaiksi näyttötutkinnon vaikuttavuuden todentajiksi. Kirjallisuustutkimuksen lisäksi tehtiin empiirinen tutkimusaineiston analyysi, jossa selvitettiin, millaisia vaikuttavuuden indikaattoreita aineistosta löytyi sekä tutkittiin koeprofiilein oliko datan laatu riittävää luotettavien kohderyhmäprofiilien mallintamiseen. Tutkimus toteutettiin tilaajaorganisaatio AEL:n tarpeisiin, eivätkä tulokset ole suoraan yleistettävissä.

Aineistoanalyysin tulokset osoittivat, että vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä ja indikaattoreita löytyi tutkintoprosessia varten kerättävistä tiedoista. Osallistujatieto oli kuitenkin systemaattisen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta liian hajanaista. Koemallinnukset osoittivat tutkimusaineiston toimivan profiilien mallintamisessa jos haluttiin kuvata vain osallistujien yksittäisiä ominaisuuksia. Tutkimusaineiston sisältämä data ei kuitenkaan laadultaan riittänyt tarkkoihin osaprofiileihin, joita yhdistämällä olisi voitu luoda luotettavasti kohderyhmää kuvaavia kokonaisuuksia.

Tutkimuksen tuloksena tehtiin tilaajaorganisaatiolle suositus yhdistää tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon koulutuksen ja tutkinnon uudistamiseen vaikuttavuuden arvioinnin prosessin rakentamisen kehitysprojekti. Vaikuttavuuden arvioinnille suositeltiin määriteltäviksi keskeiset indikaattorit aineistoanalyysin tuloksista kootun indikaattori-matriisin pohjalta. Vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli ja indikaattoritiedon kokoaminen suositeltiin upotettavaksi uudistettavaan tutkintoprosessiin jalostaen ja hyödyntäen jo olemassa olevia tiedon keräämisen ja dokumentoinnin rakenteita.

The context of the study was the ongoing renewal of qualification requirements for Specialist Qualification in Product Development and renewal of preparatory training for this competence-based qualification. The renewal process led to the need to enhance effectiveness of the Qualification and, therefore, to develop a new process for evaluating effectiveness of the preparatory training as well as effectiveness of the qualification itself. The purpose of this research was to produce recommendations for developing a systematical process for effectiveness evaluation.

The thesis was an evaluative professional research, which main purpose was to provide new information for the development of improved practices. The research was carried out in a realistic evaluation and multi-method research approach. At the research, both statistical and interpretative methods were used. The quantitative research was carried out using a numeric analysis and deductive logic. Analysis of qualitative data was performed using interpretative methods and inductive logic.

The research was carried out to discover suitable measures to develop both the effectiveness evaluation process and indicators for competence-based qualification. In addition to literary research, the thesis contained empirical data analysis, which included target group profile testing.

The results of data analysis showed that even though data was collected for Qualification process documentation purposes only, it provided methods and indicators for effectiveness evaluation. However, in terms of a systematic effectiveness evaluation the data collected, was too fragmented. Target group profile testing, on the other hand, showed that the research material was able to describe only participants' isolated characteristics. The data collected was insufficient to create reliably descriptive profiles for use to target group mapping.

The results of this thesis suggest the main development idea to combine the development of systematic effectiveness evaluation with development of preparatory training for the renewed Special Qualification in Product Development. This was done by building on already existing processes to collect and archive evaluation data.