Hyvinvointia laitoshuoltajan työhön Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen siivouspalveluissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin siivoushenkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Tarkoituksena oli saada laitoshuoltajille laaditun kyselyn tuloksien perusteella yleinen kuva kehittämisen lähtötilanteesta. Tutkittavat työhyvinvoinnin osa-alueet laitoshuoltajan näkökulmasta olivat siivoustyön kokeminen ja hallinta, esimiestyön kokeminen, uni- ja liikuntatottumukset sekä ruokailutottumukset työvuoron aikana.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä Survey -tutkimuksena, joka sisälsi helposti vastattavia monivalintakysymyksiä, mielipidekysymyksiä sekä avoimen kysymyksen. Perusjoukkoon kuului siivouspalveluiden kaikki 287 laitoshuoltajaa. Kyselyyn vastasi 51 laitoshuoltajaa, vastausprosentiksi saatiin 17,7 %.

Työn teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä tutkittavia työhyvinvoinnin osa-alueita. Lähdeaineisto oli uutta ja luotettavaa koskien työhyvinvointia eri ulottuvuuksilta. Työssä tutustuttiin myös aiemmin Työterveyslaitoksen teettämään 12 vuoden tutkimukseen siivoustyön kuormittavuudesta.

Tutkimuksesta selvisi, että puolet vastaajista kokee siivoustyön raskaana työnä, vaikka he kokevat toimintakykynsä hyvänä tai erinomaisena. Ammatillisen koulutuksen vaikutus ei näy tuloksessa keventäen siivoustyötä. Suurimmalle osalle laitoshuoltajia on helppoa aloittaa siivous tiloissa tilan käyttäjän ollessa paikalla. Pääsääntöisesti esimiehen toimintaa ollaan tyytyväisiä ja omat vaikutusmahdollisuudet työn suunnitteluun koetaan hyvänä. Unta ja lepoa siivoushenkilöstö saa riittävästi, kun taas ruokailutottumukset työvuoron aikana eivät ole kaikilta osin ravitsemissuositusten mukaisia.

Tutkimus vahvisti jo olemassa olevaa teoriaa. Uusi tieto on, ettei siivoushenkilöstölle ole ylivoimaista tai vaikeaa aloittaa siivous tiloissa, joissa käyttäjä on paikalla. Toinen merkittävä asia, mikä tuli tietoon oli ravitsemukselliset epäkohdat työvuoron aikana. Kehittämisehdotuksena on valistaa ja kouluttaa terveyttä edistävän ruokavalion koostamisesta ja säännöllisen ateriarytmin tärkeyden merkityksestä. Tärkeää olisi myös saada ihmiset oivaltamaan liikunnan tärkeyden merkitys osana omaa hyvinvointia ja jaksamista.

The aim of this thesis was to investigate the current level of hygiene operatives’ occupational wellbeing, and on the basis of these results, to form an overall picture of the starting points required for future development. The areas of occupational wellbeing researched include the experiences of operatives concerning the cleaning work itself and how they coped with their tasks, the operatives’ experiences of work supervision, dietary habits during work shifts and off-duty sleep and exercise habits.

The study was conducted as a quantitative study by an email questionnaire. The study featured easy to fill in multiple choice questions, questions concerning personal opinions and also open questions where the subjects could answer freely. The subjects of the study included all 287 institutional cleaning operatives of which 51 subjects answered the questionnaire. The percentage of questions answered was 17.7 %.

The theoretical section of the work defined the central concepts of occupational health and wellbeing as well as dealing with possible new research areas in relation to the subject. The source material was both reliable and new and concerned occupational health and wellbeing from a variety of different aspects. A twelve-year-study into the impact of the burden of cleaning work on health and wellbeing, carried out by the Institute of Occupational Health, was also used.

The research established that over half of the respondents felt that cleaning was very burdensome work even though they felt that their personal, functional capacity to cope with the work was good or excellent. The study revealed that the impact of vocational training was not found to be a factor in improving the burden placed on health and wellbeing by the job. The majority of hygiene operatives at institutions found it easy to begin their work even if the users of the space were present. In the main, workers were satisfied with the actions of their supervisors and felt that workers’ opportunities to give their input regarding the planning of the work were good. It was established that hygiene operatives did receive suitable amounts of rest and sleep, but some of the respondents’ eating habits were not in accordance with health guidelines.