Turvallisuusjohtaminen osana yhdyskuntaseuraamustoimistojen turvallisuutta

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuslinjaustyöryhmän työskentelyyn liittyen. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, miten Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstö koki päässeensä vaikuttamaan tai saaneensa äänensä kuuluviin Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuslinjauksia laadittaessa. Lisäksi haluttiin kartoittaa millaisia aiheeseen liittyviä kehittämisehdotuksia henkilöstöllä on. Yleisesti ottaen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijöiden mielestä tarvitaan turvallisuusjohtamisen, -viestinnän, -koulutuksen ja -tietoisuuden parantamista.

Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotyötä ja Rikosseuraamuslaitosta organisaationa sekä käydään läpi kirjallisuuden pohjalta turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvantitatiivisesti sekä avointen kysymysten osalta kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, jossa kohdejoukkona olivat koko maan kaikki yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät. Kyselytutkimus tavoitti kaiken kaikkiaan 169 yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelevää henkilöä ja vastauksia palautui yhteensä 86 kpl (vastausprosentin ollessa 50,9 %).

Tutkimustulosten mukaan henkilöstön osallisuus on kohtalaista. Tulokset vahvistavat sitä, että turvallisuussuunnitteluun liittyviä prosesseja kehitetään parhaiten avoimessa yhteistyössä ja välittömässä vuorovaikutuksessa koko henkilöstön kesken. Lisäksi esille nousi odotetusti työntekijöiden huoli yhdyskuntaseuraamustoimistojen turvallisuusasioihin liittyvien erityispiirteiden jäämisestä vankilaturvallisuuden jalkoihin. Keskeisenä kehittämiskohteena ehdotettiinkin yhdyskuntaseuraamustoimistojen turvallisuuden eriyttämistä selkeästi omaksi kokonaisuudeksi.

This thesis was carried out in connection to the work of the Security guideline work group at the Criminal Sanctions Agency. The survey aimed to find out how the staff of the Community Sanctions Offices felt they had been able to influence or had had their voices heard when creating the safety guidelines of the Criminal Sanctions Agency. An additional aim was to identify what kind of suggestions for further development the personnel have. Generally speaking, the employees of the Community Sanctions Offices believe that an improvement is required in safety management, communication, training and awareness.

The theoretical section presents the implementation of community sanctions work and the Criminal Sanctions Agency as an organization, as well as goes through the issues of security and safety management utilizing literature. The thesis was mainly carried out using quantitative methods and used a qualitative research approach with the open questions. The research was conducted as a research in which the target group were all national employees of the Community Sanctions Offices. The survey reached all together 169 people working in the Community Sanctions Offices. A total of 86 answers were returned (response rate being 50,9 %).

According to the results the involvement of staff is moderate. The findings confirm that the processes related to security planning are developed best in open cooperation and immediate interaction among the entire staff. Additionally as expected, employees had concerns about the special characteristics of security in the Community Sanctions Offices being overshadowed by prison security. The separation of the security of the Community Sanctions Offices into a clearly separate entity was one of the main proposed areas of improvement.