Muunsukupuolisuus : kaksijakoisen sukupuolen ulkopuolella

Abstract

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Setan Transtukipisteen kanssa vuoden 2015 kevään ja syksyn aikana. Tutkimus on laadullinen ja se pyrkii kuvailemaan muunsukupuolisuutta, eli sukupuoli-identiteettejä jotka eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miesidentiteettejä. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin “minkälaisia muita sukupuoli-identiteettejä kuin nais- ja miesidentiteettejä ihmisillä on?” ja “miten muunsukupuolinen identiteetti näkyy ja vaikuttaa yksilön arkielämässä?”. Viidelle informantille tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, haastattelut litteroitiin sanasta sanaan ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Analyysissä aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin alaluokkiin ja yhdisteltiin edelleen yläluokkiin. Tuloksista nousi esiin laaja kirjo erilaisia sukupuoli-identiteettejä. Tutkimus ei pyri eikä pystyisikään vastaamaan tyhjentävästi kysymykseen, kuinka paljon identiteettejä on vaan vain kuvaamaan aineistolähtöisesti ne sukupuoli-identiteetit, joita tässä aineistossa esiintyy. Eri käsitteitä, joilla informantit kuvasivat sukupuoli-identiteettiään, oli 12. Merkityksellistä muunsukupuolisen identiteetin löytymiselle ja tunnistamiselle oli tiedon löytyminen aiheesta. Aineistosta nousi esiin erilaisia haasteita, joita tutkimushenkilöt elämässään kohtaavat. Yksi haasteiden ryhmä oli törmääminen binääriseen eli kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään. Törmääminen paikallistui muun muassa vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin, sukupuolitettuihin käytäntöihin kuten sukupuolitettuihin tiloihin, harrastuksiin, lomakkeisiin, juridisen sukupuolen järjestelmään ja kasvatuskäytäntöihin. Toinen haasteiden ryhmä oli sukupuolinormit, joiden nähtiin olevan voimakkaasti läsnä ihmissuhteissa, työ- ja opiskeluympäristöissä sekä ulkonäköihanteissa. Kolmas haasteiden ryhmä oli toiseuden kokemus sekä sisäistetyt kielteiset käsitykset. Haasteiden lisäksi informantit kuvasivat kuitenkin sukupuoleen liittyvää iloa, tyytyväisyyttä ja ilmaisun rikkautta. Kaikki informantit esittivät monenlaisia toiveita muunsukupuolisuuden ja yleisesti sukupuolen moninaisuuden huomiomisesta. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on antaa eväitä sosiaalialan ammattilaisille, jotta he osaisivat ottaa sukupuolten moninaisuuden huomioon työssään ja kohdata muun muassa muunsukupuoliset asiakkaat sensitiivisesti ja kunnioittavasti.

The research took place during the Spring and Fall of 2015, with the Transgender Support Center ran by Seta, the Finnish LGBTI rights advocacy organisation. The research at hand is qualitative and aims to describe non-binary gender identities, meaning gender identities that are not simply categorized as female or male identities. The objective was to answer questions ”what gender identities there are in addition to the male and female identities” and ”how does a non-binary gender identity show and how it influences an individual in the everyday?” Five informants were given a semi-structured theme interview, the interviews were transcribed word by word, and the material was analyzed using an abductive method. In the analysis the material was simplified, categorized into subclasses and then combined into superclasses. A large variety of different gender identities were discovered in the results. The aim of this study was not, nor could it be, to provide an exhaustive answer to the exact number of gender identities in existence, but instead to give data driven descriptions for those encountered in the inter-views. There were 12 separate concepts with which the informants described their gender identities. Information found on the subject was significant to the discovery and identification of a non-binary gender identity. The material revealed various challenges that the interviewees face in their lives. One group of challenges was confronting a binary, dichotomic gender system. The confrontation was localized in interaction, human relations, gendered policies, such as gendered spaces, hobbies, documents, the system of a juridical gender, and the practice of parenting and childhood education. The second group of challenges consested of the standards of gender, which were viewed to have a strong presence in relationships, work and study environments, and appearance ideals. The third group of challenges consisted of otherness and internalized negative concepts. In addition to these challenges, however, the informants also reflected on joy and contentment associated with gender as well as a wealth of expression. All informants expressed various wishes for the recognition of non-binary genders and the diversity of gender in general. One aim of this study was to provide social workers and social professionals with practical tools in taking gender variety into account and meeting non-binary customers respectfully and sensitively.