Internprissättning som en form av skatteplanering i Finland

Abstract

Arbetet undersöker internprissättning som är en nisch inom internationell företagsbeskattning. Internprissättning avser de priser som koncerner använder då de överför tillgångar och tjänster mellan bolag i olika länder. Internprissättning ska ske enligt armlängdsprincipen som betyder att överföringarna ska ske på likadana villkor som oberoende parter hade använt. Användning av internprissättning ger möjligheter till skatteplanering men medför en risk för att skatt på samma transaktion måste betalas i två länder. I arbetet undersöks hur finska företag använder internprissättning för skatteplanering, det kan handla om moderbolag el. dotterbolag. Även den finska statens sätt att säkra sina skatteintäkter undersöks genom att studera rättsfall från Högsta förvaltningsdomstolen. Slutligen studeras den etiska aspekten av laglig skatteplanering som leder till låg beskattning. Forskningen är avgränsad till bolag som har sin hemvist i Finland eller har ett fast driftsställe i Finland. Som referenser används manualer för internprissättning från internationella revisionsbyråer, övrig litteratur om beskattning, myndighetsanvisningar, rättskällor såsom lagstiftning och internationella riktlinjer samt rättspraxis. Resultatet visar att det finns flera olika typer av transaktioner mellan närstående bolag som möjliggör skatteplaneringen. Regleringen av internprissättning inom lagstiftningen är inte noggrann utan det är fråga om en abstrakt vetenskap. Det är svårt att ge rätta svar på basis av bara rättskällor utan var och en koncern som utför internprissättning måste grunda priserna på faktiska omständigheter, typen av vad som överförs, bokföringsmaterial osv. Inom Finland verkar laglig skatteplaneringen hänföra sig särskilt till olika typer av finansieringsarrangemang.

The thesis studies transfer pricing which is a niche of international corporate taxation. Transfer pricing pertains to the prices which international groups of companies use to price transactions between legal entities in separate countries. Transfer pricing should be carried out using the arm's length principle, i. e. the transactions should have similar terms as two independent enterprises would use. The use of transfer pricing includes on one hand a possibility of tax planning, on the other hand it involves a risk that the same profits will be taxed in two different jurisdictions. The study researches how Finnish corporations, either parent companies or subsidiaries, use transfer pricing for tax planning purposes. Also, Finnish government actions in order to secure tax revenue are studied. Finally, the ethical aspect of legal tax planning leading to low tax rates is studied. The study is limited to corporations with domicile or fixed place of business in Finland. References used are transfer pricing manuals from international auditing companies, other tax literature, guidelines from fiscal authorities, sources of law such as legislation and international guidelines and legal praxis. The result shows that several forms of transactions between companies can be used for tax planning purposes. Regulation of transfer pricing inside the legal system is not an exact science instead it involves abstract concepts. It is difficult to give precise answers based only on sources of law, instead groups of companies carrying out transfer pricing must ground their prices on actual circumstances such as the type of what is transferred, accounting data etc. The legal tax planning seems to be concentrated on financial arrangements.

Opinnäyte tutkii siirtohinnoittelua, joka on kansainvälisen yritysverotuksen alalaji. Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hintoja, joilla kansainväliset konsernit käyttävät siirtäessään esimerkiksi tavaroita tai palveluita eri maissa sijaitsevien yhtiöidensä välillä. Siirtohinnoittelu tulee toteuttaa markkinaehtoperiaatteen mukaan, joka tarkoittaa että käytettävät ehdot ovat samanlaisia kuin kahden toisistaan riippumattoman yrityksen välillä. Siirtohinnoittelu mahdollistaa verosuunnittelun mutta sisältää riskin saman liiketoimen verotuksesta kahdessa valtiossa. Opinnäytteessä tutkitaan suomalaisten yritysten siirtohinnoittelua, kyseessä voivat olla sekä emo- että tytäryhtiöt. Lisäksi Suomen valtion tapoja turvata verotulonsa tutkitaan Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön kautta. Lopuksi tutkitaan laillisen verosuunnittelun mahdollistamien alhaisten verojen etiikkaa. Tutkimus on rajattu yrityksiin, joilla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa. Lähteinä käytetään kansainvälisten tilintarkastusyhtiöiden siirtohinnoittelua käsitteleviä ohjekirjoja, muuta verotuskirjallisuutta, viranomaisohjeita sekä oikeuslähteitä kuten lainsäädäntöä, kansainvälisiä ohjeita ja oikeuskäytäntöä. Tulokset osoittavat useiden verosuunnittelun mahdollistavien liiketoimien olemassaolon. Siirtohinnoittelua koskeva lainsäädäntö puolestaan vaikuttaa epätarkalta ja abstraktilta. Oikeiden vastausten antaminen pelkästään oikeuslähteisiin tukeutuen näyttäytyy vaikealta. Jokainen siirtohinnoittelua harjoittava konserni joutuu perustamaan hintansa mm. tosiseikkoihin, liiketoimen kohteeseen ja kirjanpitomateriaaliin. Suomessa laillinen siirtohinnoittelu vaikuttaa olevan keskittynyttä rahoitusjärjestelyihin.